lauantai 30. maaliskuuta 2013

ELONISKUISTA TIETÄÄ OLEVANSA ELOSSA

IMG_1157
Mun sormia paleltaa ja kylmät väreet yrittää juosta kilpaa mua pitkin. Sydän haluais olla kelloa nopeampi, saada suojakehän ympärilleen ja tuntea toisenlaisia tunteita tässä maailmassa. Salaa hihanpieli käy pyyhkimässä silmiä kuivemmiks ja mieli yrittää mennä rauhallisten aaltojen mukana. Selkä sua vasten, tyyny täynnä vettä ja ne monet hetket tätä ennen. Sun sydän ei yllä tarpeeks korkeelle, enkä mä osaa ennustaa syytä. Tuijotan mun kattoa ikäänkuin vastaus löytyis sieltä. Tuntien tuijottaminen ei oo vieläkään tuottanut tulosta, jonka yks ihana lause vois tehdä. Puhdas tuuli puhaltaa ulkona, mut mä istun edelleen mun sängysssä. Ainoa lohdutus on ollu se, miten tiiän, ettei ketään saa isompaa taakkaa olkapäilleen kannettavaks kuin jaksais kantaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoittehan asiallisesti, kiitos! :-)