perjantai 31. toukokuuta 2013

ONNELLINEN SUSTA

!!
Downloads
404478_10201313471947956_1920541668_n
969769_10201313479908155_111766844_n
944322_10201313477428093_721226338_n
Sitä sanotaan, ettei elämä oo ruusuilla tanssimista, eikä mikään ois ikuista. Sitä näkee onnellisia pariskuntia, jotka kulkee kaupungilla käsikädessä ja nauraa elämälle. Mä katon niitä hymyillen ja aattelen, etten ikinä aio päästää omaa kättäni irti ees pikkusen, jottei ote lipsuis pois. Ne kutsu meitä kaks vuotta sit rakastuneiks teineiks, eikä uskonu meiän yhessäolon jatkuvan yhtään pidemmälle kuin kaks kuukautta. Nykyään ne samat ihmiset on tullu sanomaan mulle älyttömästi ihania sanoja meistä ja sanonu toivovansa, ettei me erottais ikinä. Elämän paras tunne, on tulla rakastetuks. Se, miten mä toteen väsyneenä illalla näyttäväni järkyttävältä ja saadessani ne kauneimmat sanat mun ulkonäöstä, jossa sä katot mua silmiin ja sanot mun olevan oikeesti kaunis. Sillon mun soittaessa sulle keskellä yötä peloissani ja sanovani, että tuut kuolemaan jokupäivä, sä jaksoit puhua itkuatuhertavan pikkutytön kanssa, vaikka mä höpötin ihan turhia.

Tuntuu hölmöltä, miten me pompitaan alasti keskellä huonetta, eikä missään vaiheessa tuu fiilistä, jossa tekis mieli peitellä itteään. Se pömpöttävä pikkumaha, huono iho ja hassu ryhti on kaukaisimpia asioita siinä kohtaa, joita mun tekis mieli aatella. Ekaa kertaa elämässä mä itken onnenkyyneleitä ja en voi ees selittää, miten hyvä mun on olla. Sä ja sun syli on parasta, mitä mä tiiän. Tai tuun ikinä tietämäänkään.

torstai 30. toukokuuta 2013

HÄDINTUSKIN KOULUA ENÄÄ JÄLJELLÄ

IMG_3614
page
Toisinaan päivät, jolloin peilistä kattoo eri ihminen kuin kuvissa on järkyttävää. Järkyttävää siinä määrin, etten ikinä tiiä kummalta mä oikeesti näytän, kun kuvat ja peili on kuin kaks eri taulua. Aurinko paistaa, aamu kello yheltätoista ja mä kirjotan tätä postausta loppuun, joka piti oikeestaan jo julkasta eilen. Jättiaamupala pitkän kaavan mukaan ja auringonottoa muutama tunti, kunnes mun lempparipoitsu pääsis koulusta ja suunnattais kuvausreissuille ympäri kaupunkia. Tällähetkellä mulla on vähän liiankin kevyt fiilis, ei stressiä mistään ja ihanaa voida vihdoin mennä miten huvittaa välittämättä miljoonista kokeista, joita kerkis tursuta ulos korvistakin. Koulua jäljellä ykkösenä enää kaks tuntia, kunnes mä oon enemmän kuin valmis kesälomaan, joka toivottvasti tuo paljon tullessaan!

maanantai 27. toukokuuta 2013

TÄN HETKEN FIILIKSIÄ

Kuvakaappaukset1
Kuvakaappaukset3
Kuvakaappaukset4
Kuvakaappaukset5
Kuvakaappaukset2
Kuvakaappaukset6
Kollaasit1
Kollaasit
Postaushammasta kolotti, eikä mun tänhetkinen ulkonäkö anna periks kuville viimepäiviltä järkkärissä. Tää "raskas koeviikko" on saanu mut ihan veteläks ja päätin itekseni jättäväni suosiolla muutamat tän koeviikon kurssit oottamaan mua syksyyn, kesä tuli jo! Oon älyttömän innoissani ihan kaikesta mahollisesta, hulluja kesäsuunnitelmia on luvassa joka käden sormelle ja mua taitaa jo vähän jänskättää. Ollaan keksitty vaikka ja mitä kivaa meiän tyttöporukan kanssa päänmenoks kesän aikana ja meinaan jo tässävaiheessa ratketa housuistani! Äiti yllätti mut ihanasti muutama päivä sit festarilipuilla, kasalla bussikortteja ja kertomalla maksavansa mun monen sadan euron järkkärinkorjauksen (..joka tosiaan tulikin kalliimmaks, kun mä oisin ikinä ees uskonu, höh). Musta alkaa tuntua, että tää viikko menee päiviä laskiessa ja loppuloma surkutellessa kesäloman päivien vähäisyyttä. Kaks kesäduunia alkaa jo tälläviikolla, joista toinen tosin on vaan muutaman kerran viikossa, joten kesällä ei toivottavasti pitäis iskeä rahapula (..mikä tosin on valitettavasti ihan mahollista mut tuntien). Mitä mä vielä voin toivoa kesältä?!

lauantai 25. toukokuuta 2013

VANHAA SILTAA

2013-05-243
hahaa
IMG_2815
kiipeileee
IMG_2905
Eilisillan sillalla, jossa sä pelkäsit mun tippuvan alas jokeen. Uhkasit lopettaa mun kuvaamisen, jos mä kapuaisin ylös seisomaan, mut se ei haitannu. Mä rakastan korkeita paikkoja ja oisin halunnu kiivetä yläilmoihin asti, jos se ois vaan ollu mahollista. Vielä joku päivä mä etin maailman korkeimman vuoren ja kiipeen sinne ottamaan kuvia, jotka mä voin kehittää valokuviks. Siihen voi mennä aikaa, mut viimeistään siinä kohtaa mulla on omat lapset ja sä ottamassa niitä mun kanssa. Perhepotretit vuorilla, miten siisti ois! Oman järkkärin puutos aiheuttaa mulle käsittämättömiä ajatuksia, joita mä haluun toteuttaa heti sen huollosta tulemisen jälkeen. Mielessä miljoonat paikat. Ja miljoona rikkimennyttä muistikorttia.

perjantai 24. toukokuuta 2013

WHERE THERE IS LOVE THERE IS LIFE

IMG_3089
IMG_2321
IMG_2546
2013-05-242
IMG_2322
Mua on hymyilyttäny koko päivän, vaikkei oo oikeestaan tapahtunu ees ihmeempiä. Samaan aikaan mä voisin käpertyä jonkun syliin nukahtaen siihen. Viikko menny juostessa, sun kanssa puhuessa ja tyttöjen kanssa nauraen. Toivotonta yrittämistä blogin kanssa, järkyttävästi kuvausreissuja, joista mulla ei oo yhtään onnistunutta otosta. Jaksaa naurattaa, miten monta kertaa tyttöjenkin kanssa ollaan kavuttu korkeisiin puistoihin ottamaan kuvia varmaan tunniks, mut järkkäriä tuijottaessa en oo löytäny minkäänlaista onnistunutta kuvaa. Kylmät mansikat, äkkilähtö kauppaan ja hyllyjenvälissä pakoilua. Toivottavasti mä en saa  kauppareissusta mitään mainetta itelleni!

tiistai 21. toukokuuta 2013

LET US ALWAYS MEET EACH OTHER WITH SMILE

IMG_8184
Kaks vuotta, kaks kuukautta ja kaks tuntia. Sä luet psykaa ja sanot meiän olevan kumppanuusvaiheessa, joka on kuulemma ylimmillä tasoilla suhdetta. Välillä sydän tuntee sen osan, jota silmät ei nää eikä korvat kuule. Meiän heikkous ei oo luottamus, vaan pikkukinojen aikaansaaminen. Ollaan vanha pariskunta ja kinataan kellonajoista, puheluista ja vaikka siitä, montako pakollista uskonnon kurssia pitää suorittaa. Heittelen vesimeloninpalasia raivoissaan ja kaadan vesilasissa olevat vedet sun päälle kiukussani ja sä tyydyt kostamaan, oothan sä viisinkertasesti voimakkaampi mua. 
Koko näytön kaappaus 20.5.2013 214524
Vielä jokupäivä me nukutaan samalla tavalla, vierivieressä, yltäpäältä onnessa. Ja vielä jokupäivä meitä ei enää kutsutakkaan nimillä, vaan vähitellen muututaan isäks ja äidiks, rakastaviks sellasiks. 
Koko näytön kaappaus 20.5.2013 215756
Kaatosade, mä ja sä sekä paljaat jalat kiehtoo mua jollain tavalla. Askelta lähempänä pusukuvien kokoelmassa, askelta lähempänä täydellistä suhdetta ja loputonta hymyputken saavuttamista. En tiiä onko musta tullu hömppä rakastuneena, järkeä ja tunteita valitessa mä valitsen jälkimmäisen. Mä rakastan puhua sun kanssa sen jälkeen, kun molemmat kattoo aikaa, kummalla nousee viikonlopuisin päähän nopeemmin. Susta saa älyttömästi irti siinä vaiheessa, enkä mä ikinä saa tarpeekseni niistä kauniista sanoista, joita sä sanot isossa porukassakin isoon ääneen. Mä jaksan aina kiusata sua siitä, että sun miehisyys kärsii mun kanssa otetuista pusukuvista, joita on otettu lähes joka tilanteista. 

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

KIIREVIIKOT MENEILLÄÄN

IMG_1738
IMG_8124
IMG_2185
IMG_1724
Iltaa! Kiireviikot päällä, enkä mä veny mihinkään suuntaan yhtään sen enempää tai vähempää. Voi kun vuorokaudessa kahenkymmenenneljän tunnin sijasta siellä köllöttäis sama määrä tuplana. Musta alkaa nimittäin tuntua, et nää pari viikkoa tulee olemaan mun elämän kiireisimmät ja siihen samaan syssyyn iskee tottakai koeviikkokin päälle.. Kyllä tästä selvitään, ainut vaan joka ei selvinnyt, on mun järkkäri. Se uskollisen kahen vuoden jälkeen sano mulle moikat yhtäkkiä ja oli lähellä tän tytön itkua (..tää kyseinen kapistus taitaa olla läheisimpi mulle kuin oisin ikinä uskonut). Mut ihan uskomatonta, sillä pelastaakseen mut itkulta, mun poikaystävä anto oman järkkärinsä mulle?! Tällähetkellä voisin itkeä vaikka onnenkyyneleitä tän takia! Mulla ei oo tietoakaan, saako mun järkkäriä herätettyä henkiin vielä alle neljänsadan euron korjaushintoja.. Se taitaa jäädä kuitenkin huomiseks ongelmaks, nyt pitää alkaa laittaa naamaa kuntoon!

lauantai 18. toukokuuta 2013

HÄDIN TUSKIN PEPUN PEITTÄVÄ

Kuvakaappaukset3
IMG_1928
Ette varmasti usko, mut mä oon jo monta vuotta pitäny maksimekkoja järkyttävinä kaapuina ja vannonut, ettei sellasta ikinä mun vaatekaappiin eksyis. Kuitenkin muutama päivä sit kaupungilla ollessa nappasin ison kasan hassuja vaatteita sovitettaviks ja halusin vaan tietää miltä mä (reilut metriviiskymmentä) näytän mekossa, jossa on kangasta enemmän, kuin laki sallis. Mä en aio enää ikinä sanoa, ettei mun kaapista löydy jotain tiettyä, sillä tänä keväänä oon lämmenny paksupohjasille kengille, maksimekoille ja muillekkin ennen yökkäysrefleksin aiheuttaneille vaatteille! Tällähetkellä oon ihan varma, et tää asu herättää teissä samanlaisen refleksin, kun mussakin vielä muutama päivä sit :-D Pääasia kuitenkin, et mä ite tykkään älyttömästi tästä, eikä alennuksessa kympin hintakaan ottanu kukkarosta kovin isoa lommoa!

Ps. Oon vieläkin tosi epäileväinen tän käytön kanssa, sillä niinku poikaystäväkin sano, niin tää poikkee mun vaatteista hirmusesti!

torstai 16. toukokuuta 2013

RYPPYJEN PITÄISI VAIN OSOITTAA, MISSÄ HYMYT OVAT OLLEET

IMG_8022
juomaa
IMG_8044
IMG_7994
IMG_7374
IMG_8106
IMG_7350
IMG_8035
Me kaks oman onnemme nojassa, vaikkei meiän suhdetta voikkaan aina tyyneydellä kuvailla. Kello näyttää älyttömästi, muttei aika käy nopeemmin kuin meiän mieli. Parin päivän aikana oon kuunnellu James Bluntin kappaleita järkyttävän monta kertaa ja aina miettiny, miten paljon mä rakastan sen biisejä. Mä rakastan vielä enemmän sitä, miten me riitojen aikanakin kerrotaan rakastavamme toisiamme ja tietäen, ettei toinen pohjimmiltaan mitään pahaa kuitenkaan tarkottanut. Musta on aina tuntunut, että meiän riidat on pohjimmiltaan ihan hassuja, enkä tiiä sanoisko ulkopuoliset sitä edes riidaks - kuulostetaan niin idiooteilta nimittäin molemmat. Kiukkupeput shoppailemassa tänään, logiikalla toinen kaupassa ja toinen ulkopuolella odottamassa. Kesken kaiken ne samat lahopäät kuitenkin halailee keskellä kauppaa ja sanoo ihania asioita. Shoppailupäiviä kertyy järkyttävästi, palkkapäivä kolme kertaa viikossa ei tainnutkaan olla se parhain ratkasu kiikuttaessa kotiin kerralla 10 paitaa, kolmea mekkoa ja muutamaa korua. Se voi olla salaisuus, eikä niitä kuulu kertoa eteenpäin - varsinkaan yhtä shoppailunhimoselle äidille.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

METSÄNPEIKKO TAKKUTUKKA

IMG_7837
IMG_7968-001
IMG_7700-001
IMG_7833-001
IMG_7961-001
Pitkästä aikaa mä oon tyytyväinen tähän, tuntuu hyvältä olla laittanut parastaan ja tietäen sen riittävän pitkälle elämään. Oon alkanu rakastaa päivä päivältä enemmän kirjottamista ja mä mietin pään sisällä juttuja liiankin tiheeseen tahtiin - yliajattelijaks sellasta kai kutsutaan. Mulle on terapiaa kirjottaa ajatukset sanoiks ja siitä eteenpäin lauseiks, enkä mä oikeestaan tiiä mikä siinä tekee niin huipun fiiliksen: pääasia kuitenkin, et mieli lähtee kohti selkeenpää ilmansuuntaa ja pahat tunteet lähtee vierimään alamäkeä. Äitienpäivälahja, jolla sain ilahduttaa maailman rakkainta äitiä ja nähä ihaninta, äitin hymyilemässä onnellisena. Valkonen mekko ja valkosia valkovuokkoja loputtomiin tässä maailmassa, enkä mä ihmettele, miks kaikki äidit rakastaa niitä maljakossa keittiön pöydällä. Paljaat jalat ja maailman kevein filis, mä en uskalla laittaa silmiä kii, jottei tää fiilis lähde irti musta. Mä oon niin onnellinen nyt. Ja vielä pitkän aikaa.

torstai 9. toukokuuta 2013

SÄIKÄHDYKSELLÄ SELVITTIIN

IMG_7172
IMG_7248
IMG_7095
blogimatskuuu
IMG_7094
IMG_7083
IMG_7269
Vaikka mä kovasti luulin eilisestä tulevan se täydellinen päivä, oli se sitä ainakin iltaan asti! Käytiin pitkästä aikaa shoppailemassa kesävaatteita kaapinpohjalle, joka tuntuu ammottavan tyhjyyttään tällähetkellä. Vietettiin ihanaa päivää kaksisteen, mut jossain vaiheessa iltaa sanoin vakavissani mulla olevan fiilis, että tänään tapahtuu jotain pahaa. Illalla mentiin juhlimaan ja siinä vaiheessa sit napsahti ja kovaa. Poikaystävä ja sen kaveri mietti jo ambulanssin soittoa, kun mut löydettiin makaamasta lattialta tärisevänä, silmät päässä seisoen, enkä pystyny muodostamaan sanoja ulos. Ne ei tienny yhtään, mitä ois pitäny tehdä, kun mäkään en pysynyt tajuissaan suurinta osaa aikaa.. Lopulta mut talutettiin kuusin käsin autoon ja sieltä suoraan nukkumaan ja napsimaan muutamat lääkkeet epätoivosesti nassuun. Vihdoin puol yheltä mun pystyessä puhumaan eka sana tais olla änkyttävä anteeks :-D Tuli siinä itekki pelästyttyä kovasti, kun sydän hakkas tuhatta ja sataa ja mun sairaudessa pään verisuonet ei toimi oikein ja tommosissa tilanteissa aivoinfarkti on tosi lähellä ja halvaantumisen riski lähellä. Onneks taidettiin nyt tällä(kin) kertaa selvitä säikähdyksellä ja messissä olla kasapäin enkeleitä, luojan kiitos!