lauantai 24. elokuuta 2013

VIIMEYÖNÄ, AURINKO OLI JO LASKENUT

IMG_6417
IMG_6342
IMG_6298
IMG_6335
IMG_6253
IMG_6325
IMG_6463
IMG_6327
Inspis tulee, vaatteet lentää keskellä tietä pois päältä ja mua naurattaa. Naurattaa, kuinka mä keskellä keskustaa pompin ilman vaatteita, vaikka ympärillä on kymmeniä taloja. Käperryn kylmään peltoon makaamaan, jotta saisin mun inspiksen toteutettua kello 21:00, auringon jo laskettua. Sellasta se on, samalla yhtä kärrynpyörää. Aurinko laskee niin nopeesti, et meiän lopetettua se oli jo kadonnu näkyvistä puitten taa. Yhtenä yönä mä havahdun tunteeseen, miten en vieläkään tiedä tarkalleen, mitä mä tulevaisuudelta haluan. Oon ettiny tunnista toiseen neliapiloita, toivonu näkeväni tähdenlennon ja pitänyt sormia ristissä. Mä toivon sen rittävän ja mun voivan keskittyä pelkästään onnen ylläpitämiseen tai sun sylissä nukkumiseen aamunkoittoon asti.

10 kommenttia:

Kommentoittehan asiallisesti, kiitos! :-)