maanantai 21. heinäkuuta 2014

KAKSI VIIKKOA & KOLME VIIKKOA ON NE TÄRKEIMMÄT VIIKOT TÄLLÄHETKELLÄ

IMG_3497IMG_3486IMG_3426IMG_3456 IMG_3397
Kun mä lähin kuus vikkoa sit kotoota, aamulla mua rutistettiin syliin lujempaa kuin koskaan ennen. Olin tyttö, joka oli just täyttänyt kaheksantoista ja hetki sit herännyt poikaystävän sylistä monien pusujen saattelemana. Asuttiin erilleen ja molemmat maaseudulla kaukana toisistamme. Kaikki on muuttunu siitä hetkestä. Viikon päästä meillä on oma asunto, oma yhteinen koti ja poikaystävä vaihtuu avomieheks virallisesti. Täällä oon oppinu käyttämään rahaa ihan holtittomasti, rakastunu totaalisesti valkoseen ja asettanu tavoitteekseni ostaa vain sen värisiä vaatteita (kaverit varmaan miettii, et milloin tää valkosuusvaihe menee mulla ohi). En tienny tykkääväni vaaleanpunaisesta näin paljoa, ennenkuin Bath&Bodyworksin myyjä totes 12 suihkugeelin ostamisen jälkeen "Oh honey, do you like pink?", kun olin keränny kaikki vaaleenpunasen sävyt ostoskärryyn.

Opin syömään kaurapuuroa fariinisokerin kanssa ja tyhjentämään muropaketin yhessä kokonaisessa päivässä tyhjäksi yksinäni. Hämmennyin siitä, kuinka vähän oon ikävöinyt takas kotikotiin. Äiti on pakannut mun tavarat muuttoa varten valmiiks, kun saatiin asunto ihan yllättäen ja tuntu hassulta kattoa kuvia tyhjästä huoneesta tai ajatella sitä, etten ookaan mun pienen pikkusiskon kanssa samassa talossa. Mut en ikimaailmassa ois uskonu ikävöiväni sitä, kun Joonas on ärsyttäny mua ihan tahallaan ja saanu mut kiehumaan raivosta ja heittelemään vesimeloneja sitä päin. Mulla on ihan kamala ikävä kunnon leipää, täällä kaikki leipä maistuu pelkältä hiivalta.

Tajusin yks päivä, kuinka läheisyydenpuutteessa mä todellisuudessa oon. Yks pieni poika puristeli mun jalkapohjia ja se tuntu musta niin hyvältä, et aloin ikävöimään läheisyyttä ihan kamalasti. Sitä, kun joku hipsuttaa selkää ja pussailee unissaan mun niskaa. Haluun kävellä jo käsikädessä ja painia lattialla kilpaa keskellä yötä. Kerrankin miettimättä sitä, herääkö koko muu talo meiän mekastukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoittehan asiallisesti, kiitos! :-)