maanantai 14. heinäkuuta 2014

PITKÄT TERVEISET

IMG_3341IMG_3318
Oon jo puolessa välissä mun matkaa ja tää paikka on tuntunut alusta alkaen kodilta. Sellaselta paikalta, johon mut on luotu asumaan. Voin täällä henkisesti paljon paremmin kuin Suomessa, enkä mä kaipaa sitä paikkaa maana yhtään. Mulla oli alunperin mahdollisuus asua täällä kokonainen vuosi ilmaiseksi, mut en tarttunut siihen kiinni. Järjellä ajateltuna ihan älyttömän typerää heittää noin upee mahdollisuus menemään, mut kotikotona mulla on poikaystävä, josta en haluis olla erossa vuotta. Nää hetket ei oo ollu vaikeita olla toisesta erossa, mut haluun luoda tulevaisuutta yhessä: tulla tänne takaisin, ehkä toiseen osavaltioon ja asua täällä muutama vuosi. Tai loppuelämä. Oon aika sinisilmänen ihminen ja luotan omiin mahollisuuksiini paljon, siks kotiinpalaaminen seurustelun ja opiskelun takia ei tunnu niin huonolta, sillä tiiän pääseväni takas tänne milloin tahansa.

En vielä tiiä, jäänkö Bostoniin loppuajaks vai lähenkö kahen päivän roadtripille yksin New Yorkiin. Mulla ei oo tietoakaan, missä mä nukkuisin yöni tai miten mä selviin suuressa maailmassa mun surkeen suuntavaiston ja kielipään kanssa. Jokatapauksessa musta tuntuu, että päivät loppuis kesken, niinkuin ne todellisuudessa loppuukin. Mun on luultavasti pakko alkaa kantamaan järkkäriä mukana, jotta saisin muistikortille ees pari kuvaa kuvaa niiden kolmenkymmenen muun kuvan lisäks.

IMG_3281IMG_3277IMG_3268
Oon eksynyt monta kertaa Market Basketin ruokahyllyjen väliin, jossa yks keksihyllykin on isompi kuin Suomen koko Valintatalo. Tuun siitä niin onnelliseks, sillä valinnanpaljoutta on niin paljon tavallisissa asioissakin. Mulla on elämässä monia arvoja ja yks niistä on aina ollut se, että vartalon pitää näyttää hyvinpidetyltä ja siltä, että on tehnyt elämässä jotain muutakin kuin syönyt keksejä. En oo koskaan joutunut tarkkailemaan syömisiäni ja oon ollut tyytyväinen vartalooni, enkä siks oo nähnyt mitään syytä harrastaa liikuntaa kiinteytyminen mielessä. Täällä kaikki kuitenkin muuttu, ihannoin edelleen normaalipainoista vartaloa yli kaiken (ja pidänkin sitä itelleni ainoona oikeena vaihtoehtona), mut mä oon lihonnut. En oo syönyt mitenkään epäterveellisesti, mut leivät on täynnä pelkkää sokeria ja rasvaa ja rasvaton maitokin sisältää täällä enemmän rasvaa kuin kotisuomen täysmaito. Todellista painoa en kuitenkaan tiedä vaa’an puutteen vuoks, muttei mulla painolla ookaan väliä, vaan ulkomuodolla.

Mun naisellisuus on herännyt täällä henkiin, sillä valehtelematta ikinä ei tarvii miettiä vaatteita valitessa ulkona olevaa lämpötillaa tai sateen mahdollisuutta, niinkuin Suomessa joutu jatkuvasti miettimään tai vähintäänkin ottamaan varavaatteet mukaan kylmän ilman vuoksi. Aina on hyvä päivä laittaa mekko päälle ja kipittää yömyöhään katuja pitkin kotiin. Ulkonäkö onkin ollut täällä semmonen asia, josta oon saanut eniten kehuja naapureista kassatäteihin. Oon hamstrannu täältä ties mitä turhanpäivästä kauneusjuttua, joita en ois voinu kuvitellakaan ostavani ennen. Joonas jo päivittelikin, et miten se voi olla muka mahollista, kun oon kuulemma ollu sen mielestä tyttömäisin tyttö jo ennen tänne tulemista!

IMG_3330IMG_3344IMG_3351
Rakastan Bostonin aamuja, kun kävellessä ulko-ovesta ulos vastaantulijat toivottaa hyvää huomenta. Inhosin suomessa small talkia, mut täällä se on paljon luontevampaa kehua toisen vaatetusta kesken kauppareissun, naurahtaa viereisten lapsien vesileikeille tai suositella uutta hyvää paahtoleipää tuntemattomalle ihmiselle. Ihmiset sanoo ihan käsittämättömän nopeesti ”hello, my name is X, nice to meet you and how are you”, josta tulee mulle aina sellanen erityinen olo. Ei kotikotona kukaan koskaan kysele kuulumisia tai varsinkaan juttele tuntemattoman kanssa. Ainakaan selvinpäin. Ihmiset on niin ulospäin suuntautuneita ja positiivisia, että se tarttuu muhunkin: on tosi vaikeeta murjottaa mistään, kun ympäristö on niin kohteliaan ystävällinen. Ja se saa onnen pintaan, joka on mun elämän ainut tavoite tällähetkellä.

8 kommenttia:

  1. Pidä upea matka, upea tyttö♥ Oot ihanin ♥

    VastaaPoista
  2. Pidä ihan super ihana loppuaika siellä ja nauti!♥ Vitsit mäki haluisin takasi sinne!!

    VastaaPoista
  3. Oi,sun matkas kuulostaa niin täydelliseltä :)) toivottavasti sun loppuaika on siellä yhtä kiva
    teetkö muuten ostoksistas jonkun postauksen ? ois kivaa lukea mitä kaikkea ihanaa oot sieltä löytäny :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon itseasiassa alottanu jo pari viikkoa sit tekemään sellasta ostospostausta, joten sellasta on tulossa luultavasti kolmen viikon päästä ulos! Oon ihan hämmästynyt kuitenki, miten vähän oon törsännyt rahaa täällä: kivoja vaatteita kyllä löytyy, mut nää koot on jotenkin jättimäisiä. XS vastaa mun mielestä suomen M, joten mun kokosen on vähän vaikeeta löytää kivaa päällepantavaa :-D

      Poista
  4. Oot kyllä rohkea kun uskallat yksin matkustella tuolleen! :o mullekki kelpais mutta kyllä haluisin jonku kaverin mukaan :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti ainakin kerran elämässä lähtee reissuun yksin ilman kavereita, jos vaan tulee sellanen mahollisuus! Maailmankuva avartuu älyttömästi, eikä mun olo ainakaan toistaseks kolmessa viikossa oo tullu yksinäiseks :-)

      Poista

Kommentoittehan asiallisesti, kiitos! :-)