sunnuntai 28. syyskuuta 2014

TAKASIN ARKIRYTMIIN

mustis3IMG_5009IMG_5679
IMG_5788
IMG_5068
Oon ollu viimeset kaks kuukautta nenä niin kiinni ylppärikirjoissa, etten ollu ees huomannu syksyn tulleen. Yks ilta kävelin bussipysäkille ilman koulukirjaa kädessä ja vasta sillon huomasin lehtien tippuneen alas, ulkona olevan kylmä ja syksyn tulleen. Musta tää kertoo aika selvästi, etten mä oo ollu kovin tietonen ulkomaailmasta parin kuukauden sisällä tai ainakaan poistunu täältä kotoa koulun lisäks mihinkään. En koskaan löydä istuvia takkeja minikokosten olkapäitten takia, kunnes näin jossain blogissa H&M:n lastenpuolella kivan takin ja minuutin päästä olin jo juoksemassa lähimmällä bussilla sinne. Oon jäätyny joka aamu, kun en oo omistanu yhtäkään syksytakkia ja oli ihana helpotus löytää ees suhtkoht istuva takki, vaikka toi(kaan) ei kyllä tee mun olkapäille oikeuksia. Harmi, ettei noi lastenosaston takit taida palvella mua varmaan parin vuoden päästä, jolloin en todellakaan tiiä mistä silloin vaatteeni hommaan…

lauantai 27. syyskuuta 2014

AAMUSTA ILTAAN

05:04 - Ensimmäinen vapaa aamu ilman ylppäreihin lukemista ja herään tähän aikaan? Ärsyttää, missä mun (olemattomat) unenlahjat oikein viipyy tänään, mietin vaan.

05:07 - Selaan instagrammin, ask.fm, facebookin, bloggerin ja lemppariblogit läpi ja saan kulutettua kymmenen minuuttia siihen. Miksei yön aikana oo tapahtunu mitään kiinnostavaa?

05:20 - Käperryn poikaystävän syliin, kun se tuhisee vieressä. En viitti herättää sitä näin aikasin, jottei mun tartteis olla yksin. Silti se ajatus käy mun mielessä useesti tulevina hetkinä.

05:30 - Nousen ylös, haen ison kulhollisen suklaamuroja ja liian paljon maitoa niihin. Avaan koneen, selaan uudestaan kaikki uudet postaukset läpi ja naputtelen minuutin välein "vanhempi postaus" - nappulaa ja yritän saada kulutettua aikaa.

06:10 - Fiilistelen vanhojen biisien äärellä ja toivon, että mulla ois ees julkaisemattomia kuvia, joista voisin kasata jonkinnäkösen postauksen, niin kauhee postaushimo. Siitä kuvienpuutteesta sainkin idean toteuttaa tän postauksen näin.

07:04 - Laitan tori.fi- sivulle muutamat vaatteet myyntiin ja pidän peukut pystyssä, että mun vanhojentanssimekko menis viimein kaupaks. Se vie ihan tuhottomasti tilaa täällä, muttei sitä mihinkään kellarivarastoonkaan viitti laittaa pölystymään.

07:34 - Peilistä kattoo tyttö likasilla hiuksilla, iho huonossa kunnossa ja ilman vaatteita. Oon pitäny mun hiuksia nutturalla yhtäjaksoisesti kolmekyt viis päivää, avaten ne vaan suihkun ajaks. En enää edes muista, miltä tuntu pitää hiuksia auki tai ylipäätänsä kihartaa tai suoristaa niitä.

07:37 - Laitan musiikkia taas kovemmalle ja turhaannun, kun nään eteisessä meiän uuden sohvapöydän. Tilattiin se(kin) netistä pari päivää sitten ja haettiin se postista eilen, kunnes kotona huomasinkin, ettei se vaan sovi meille olkkariin. En tiedä mikä mättää, toi on kuitenkin malliltaan tosi kiva, muttei vaan mätsää tänne. En jaksais millään hoitaa taas jotain järkyttävää palautusrumbaa, jonka pelkkä ajatuskin ahistaa.

IMG_5659

08:34 - Kyllästyn ihan totaalisesti olemaan yksin ja herätän ton poitsun hyppäämällä ilmalennosta suoraan viereen huutamalla, että ois muka koulupäivä ja se on myöhässä. Ei tepsi, joten vien peiton mukanani pienen painiottelun jälkeen. Hoputan sitä värjäämään mun hiuksia, että saisin käytyä suihkussa vihdoin ja viimein. Tänään on shoppailupäivä ja oon siitä niin innoissani!

09:19 - Joonas alottaa levittämään väriä, mä istun ilman vaatteita meiän kylmällä kylppärin lattialla ja toivon, että tää urakka ois kohta ohi. Jäädyn. Manaan ääneen sitä, kuinka epämukavaa tää on.

10:09 - Väri on vihdoin viimistä myöten päässä, nyt vaan pidetään peukut pystyssä, et lopputulos ois ees suhtkoht onnistunut. Yleensä nimittäin mun hiustenvärjäysoperaatiot ei oo sieltä onnistuneimmista päistä.

10:31 - Jään suihkuun pesemään hiuksia ja viihdyn siellä tekemässä kasvohoitoja ja kuorimassa ihoa tulikuuman veden valuessa tauotta. Unohtamatta tietenkään muita tyttömäisiä hömppäjuttuja, luojan kiitos meillä on kiinteä vesimaksu.

10:50 - Tuun vihdoin ulos, kylppäristä tuli kirjaimellisesti kokonainen huoneellinen tulikuumaa vesihöyryä ja on aika lakata kynnet. Rakastan punasta Essien lakkaa, joka levittyy ja kuivuu niin nopeesti.

10:51 - Huomaan mun hiuksissa olevan edelleen shampoota ja ryntään uudestaan suihkuun. Turhauttaa kastaa vartalo uudestaan just, kun olin saanu kuivattua sen.

10:53 - Syödään ite tehtyä kinkku-ananas-pitsaa ja sanon ääneen, että voisin syödä loppuelämäni pelkkää sitä. Nam, voi kunpa joku enkeli nyt kiikuttais sitä mun nenän eteen.

IMG_5236

10:54 - Ilmotan meiän lähtevän ikeaan puolentoista tunnin päästä ja Joonas käperty sänkyyn takasin huojentuneena siitä, ettei tarvii vielä pitää kiirettä.

10:55 - …kunnes saan sähköpostiviestin, jossa sanotaan "tullaan tänään katsomaan sitä vanhojentanssimekkoa" ja tajuun, että meiän täytyy muuttaa meiän ikeasuunnitelmia sen takia ja lähtee suoraan seuraavalla bussilla. Katon seuraavan bussin, jonka lähtöön on aikaa vartti. Läksytin Joonaksen suihkuun, kuivasin kymmenen minsaa hiuksia ja lähettiin siltä seisomalta.

11:05 - Ollaan ulkona, kunnes unohdin ottaa ostoslistan. Juoksin hengästyneenä takas meiän kerrostaloon ja pikapikaa bussipysäkille. Huh, ehittiin. Joonas sanoo, et ois kiva joskus lähteä ilman kiireitä kotoa, kun mun kanssa eläminen on kuulemma aina sellasta "hei lähetäänkin viiden minuutin päästä sen kolmen tunnin sijaan".

11:59 - Perillä ikeassa, mua alkoi suututtaa ja lappaan ostoskärryyn ties mitä tavaroita kysymättä mitään mielipiteitä mistään tavaroista. Mulla on aina shoppaillessa sellasia kausia, että saatan ostaa vaan pinkkejä tavaroita maanantaina ja tiistaina saatankin ostaa pelkkää valkosta. Meiän koti on ihan valkosesti sisustettu, eikä täällä oo mitään tummaa. Kuitenkin, koska mua suututti, niin meiän ostoskorin sisältö oli täynnä mustaa tällä kertaa. Eikä taaskaan mitään oleellista, vaan pelkkiä hömppäjuttuja.

12:23 - Soitan äitille, että tulee hakemaan meiän yheltä. En oo koskaan ollu näin nopee yhellä ikeareissulla heh.

12:48 - Huomaan täydellisen koristetyynyn kassojen lähellä, jota varten lähetään kassoilta takasin alkupisteeseen hakemaan sitä tyynyä. Loppuunmyytyä sellasta, joka toivottavasti saadaan pian kotiutettua tänne!

13:00 - Iskä tulee meitä vastaan ja pikkusisko hyppää mun syliin, eikä päästä irti ikuisuuksiin. Ajetaan ruokakauppaan, iskä ja äiti on luvannut (taas…) sponssata koko ostosreissun, joten pinoon ostoskärryn kukkuroilleen samalla tavoin, kun mulla oli tapana tehdä kotona asuessa. Äiti ja iskä aina vinoilikin sitä mun kotona asuessa, ettei mua kannata ottaa kauppaan mukaan, kun siinä säästää monta sataa euroa viikossa…

IMG_5703

14:01 - Vihdoin kotona, iskä nappaa meiltä pyykkikassit pestäväks niille ja jättää pikkusiskon meille yöks.

14:12 - Enää vartti niitten mekonsovittelijoiden tulemiseen ja meiän kämppä on hujanhajan, kun lähettiin kotoa niin kiireessä! Mä juoksen pää kolmantena jalkana siivoomassa ja Joonas rakentaa Mirvan kanssa majaa meiän sohvan sisään, jotta mun pikkumuru vois esittää nukkuvaa noitten henkilöitten käydessä :-D

14:39 - Syödään taas kolmestaan viimeiset palat pitsasta ja rupesin meikkaamaan blogikuvia ja tulevaa leffaa varten. Tuntu ihan luksukselta laittautua niin pitkän tauon jälkeen, mut ulkona huomattiin, ettei se mun juurikasvu ollut mihinkään värjäytynyt… Pitää siis käydä ostamassa uus purkki väriä.

14:41 - "Ei näistä kuvista tuu yhtään mitään.. Taaskaan, mennään sisälle".

15:07 - Ollaan menossa kohta leffaan, joten kerätään leffaeväitä kasaan ja varataan liput ennakkoon jonottamisen sijasta.

IMG_5060

15:32 - Meiän kotona aletaan poratamaan hyllyä kiinni betoniseinään ja voin kertoa sen äänen olevan niin hirvee, et häippästiin mun pienemmän kopion kanssa sukkasillaan meiän kerrostalon käytävään kuluttamaan kahtakymmentä minuuttia. Kiivettiin ylimpään kerrokseen ja se poraamisen ääni oli sielläkin ihan korvia raastava.

17:17 - Viiru ja Pesonen- leffa alkaa, mulla ei oo mitään odotuksia siitä etukäteen. Toivottavasti ois hyvä, en muista yhtään ton juonesta ennestään.

18:12 - Mistä lähtien jokaikinen uus lastenleffa- tai sarja on ollu näin huonoja? En enää koskaan kato kakstuhatluvun lastenleffoja. Varsinkin toi trailerina ollu muumipätkä sai mut kiehumaan, ne aidot alkuperäset on ne ainoot oikeet, eikä mitkään tollaset.

18:45 - Taas bussissa menossa kotiinpäin, oon ihan rättiväsynyt aikasin heränneenä, mut pikkusisko vaan jatkaa loputonta höpöttämistään.

19:12 - "Noora, meikkaa meiät samannäkösiks" ja seuraava tunti kulu sisaruskuvien ottamisessa ja toistemme vaatteitten sovittelemisessa. Mua jaksaa aina naurattaa se, miten meillä on ikäeroa 11 vuotta, mut taidetaan nyt jo painaa saman verran ja käytetään molemmat lastenkoon 140- kokoa paidoissa ja takeissa. Leffaan mennessäkin Mirva nappas mun vansit jalkaan omien tennareittensa sijasta.

21:54 - Yritän saada tän postauksen kuvamatskua kasaan väkisin vääntämällä ja huomasin niistä tän päivän kuvista onnistuneen sittenkin neljän! Höh, en siis voi laittaa tähän niistä yhtään, vaan joudun laittamaan ne kaikki samaan postaukseen. Kuvien metsästys siis jatkuu…

22:02 - "Onks toi taas sellanen kellonaikapostaus?", kuuluu mun vierestä.

22:03 - "Hei millon sä postaat ton?", se sama poitsu jatkaa ja yrittää kurkkia näyttöön lukien tekstejä. Inhoon sitä, sillä se on maailman ärsyttävintä kirjottaa postausluonnosta, kun joku lukee vieressä sitä.

22:27 - "Muru, tuuks nukkumaan mun kanssa?". Ajattelen tän postauksen saavan kelvata, näillä väsyneillä silmillä en ois kovin pitkälle muutenkaan pötkinyt. Hyvää yötä.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

UNUSUAL OUTFIT

IMG_5423IMG_5126IMG_5420
mustis1
IMG_5391
Tää on sellanen asu, jota en kauheen mielelläni vetäse päälleni, mut ajan puutteen riivatessa kaikki on näköjään mahollista. Oon aina ihmetelly sitä, kun ihmiset sanoo vetävänsä vaatekriiseissä päällensä mustaa sen helppouden takia, mä taas laitan aina vaaleita asuja silloin. Toi voi tietty johtua siitäkin, et mustat vaatteet saa musta itestäni jotenkin tylsän ja mitäänsanomattoman näkösen. Yks ilta välttelin ylppäreihin lukemista ja siivosin vaatekaapista käyttämättömiä vaatteita pois viemästä tilaa ja niitä kerty viiden ison ikeasäkillisen verran taas. Edellisen kerran raivasin kaapin tyhjäks kuukaus sit ja silloinkin tuli samanlainen satsi ja en voi sanoa, kun että vihaan mun vaatemakua. Se saattaa olla kuukauden päästä ihan erilainen ja sen takia puolet vaatteista jää taas "käyttökelvottomiks". Nyt vaan mietin, et mihin mä ton älyttömän ison vaatekasan kippaan? En haluu viedä noita viikoks kirppiksellekään, vaan mieluummin menisin ite myymään ne yhtenä päivänä johonkin tänne Turkuun, en vaan tiiä mihin… Ehdotuksia otetaan vastaan hah!

lauantai 6. syyskuuta 2014

MISTÄ ASIOISTA AATTELEN ERI TAVOIN ULKOMAILLA OLEMISEN JÄLKEEN

IMG_4832-007
Koska päivisin oli niin kuuma, ettei farkut ois tullu mieleenkään, sain mä vihdoin pukeutua just niinkuin halusinkin välittämättä kylmyydestä. En muista koskaan miettineeni sitä, voinko mennä kouluun tietynlaisissa vaatteissa ja tuolla sellanen huolettomuus omasta ulkonäöstä vahvistui. Olin koko kesän ilman meikkiä ja mulla oli silti aina itsevarma olo, vaikka naamalta saatto laskea pisamien ja epäpuhtauksien määrän suoralta kädeltä. Tulin Suomeen kuukaus sit ja oon meikannut tasan kaks kertaa mun tulon jälkeen, muttei mulla todellakaan oo silti yhtä itsevarma fiilis itestäni kuin Jenkeissä. Ihan hullua, miten paljon kulttuuri vaikuttaa siihen, sillä ihan samannäkönen mä oon ilman meikkiä - maasta riippumatta!

IMG_4832-006
Kun kaikilla on nyt 18-vuotiaana menossa hullu bailausvaihe, niin mulla se vaihe oli pahimmillaan 14-vuotiaana. Nyt täysi-ikäisenä oon juonut yhen kerran, vuoden sisään ehkä kolme. Ei vaan oo ollu enää sellasta fiilistä ja voisinkin ihan hyvin viettää elämäni kokonaan ilman. Amerikassa tää fiilis vahvistu monta kertaa, kun musta oli paljon siistimpää matkustella ympäriinsä ja nähä paikkoja kuin juoda yhtäkään lasillista viiniä. En voi sanoa olevani absolutisti, sillä oon niin ailahtelevainen ihminen ja saatan ajatella huomenna jo eri tavoin asioista. Tällä sekunnilla ja edellisenä vuotena aattelen kuitenkin voivani olla juomatta ollenkaan: enhän mä ees tykkää mistään alkoholin mausta nirsouteni takia.

gggg
IMG_4832-008
Aloin kiinnittää siellä enemmän huomiota muiden ihmisten pukeutumiseen ja välillä huomasin jääväni tuijottamaan pitkäkskin aikaa älyttömän hyvin pukeutuvia tytsyjä, koska pukeutumiskulttuuri oli vaan niin erilaista ja siistiä! Rajuin ero oli siinä, kuinka Suomessa on mun mielestä vähän sellanen "kirjottamaton sääntö", että lyhyet hameet ja mekot ois vaan laihoille tytöille, joilla on hyvä vartalo. Bostonissa se ei mennyt niin. Puistoissa näki neljäkymppisiä perheenäitejä, joilla oli lyhyempiä shortseja jalassa kuin mulla ja painoa valehtelematta kolmesti enemmän. Ei ollut enää sääntöjä siitä, onko jalat tarpeeks laihat minishortseihin tai saako perheenäiti pukeutua niin "paljastavasti", että sitä katottais Suomessa nenä pystyssä. Tytöt korosti omaa vartaloaan niin paljon upeammin kuin Suomessa: ei tarvinnut turvautua shortseihin, josta näkyy puolet pepusta tai paitoihin, jossa tissit on tyrkyllä. He pukeutu just niin kuin mun mielestä pitäiskin, jättäen mielikuvitukselle tilaa ja tehden itestään mielenkiintosemman.

IMG_4832-009Kaikenkaikkiaan tää kokemus rikasti mun ajattelua ihan hullun paljon. Opin ihan kädestä pitäen sen, ettei kaikkialla maailmassa koulun päättötodistus tai ylioppilaskirjotukset määrittele ihmisten "paremmuutta" niinkuin Suomessa liian usein käy. Mulle hoettiin lähes päivittäin "On tärkeämpää olla hyvä tyyppi ja omistaa hyvät sosiaaliset verkostot kuin omistaa kympit todistuksessa" ja ideana toi on musta ihan huippu. Tottakai on aloja, joissa oikeasti se tietämys merkitsee enemmän kuin se hyvänä tyyppinä oleminen, en mä sitä kiellä. Olin ekat kymmenen kouluvuotta kympin oppilas koulussa ja mun keskiarvo ei koskaan ollu alle ysin yläasteen päättötodistuksenkaan jälkeen. Lukiossa kaikki kuitenkin muuttu: asioista tuli vaikeita ja piti valita monesti kavereitten ja opiskelun väliltä, kun molempiin ei enää ollutkaan aikaa. Siellä sai nopeesti nenän eteen lapun, jossa luki jatkokoulutuksen arvosanarajat ja voin kertoa monen paikkojen rajojen hipovan siellä täydellisyyden osaamisen rajoissa. Opettajat hoki tunneilla, kuinka aina ei täydellinen osaaminenkaan riitä ja sisäänpääsyä voi joutua odottamaan monta vuotta. Entä sit keskitason oppilaat, jos ei sitä sitä paremmillakaan oo suoraa sisäänpääsyä opiskeluihin?