sunnuntai 30. marraskuuta 2014

KIITOLLISUUSPÄIVÄKIRJA

IMG_7922
19. lokakuuta ja on ensimmäinen päivä kiitollisuuspäiväkirjaa. Mulla on ollu fiilikset vähän allapäin ja kova stressikuorma hartioilla jo pidemmän aikaa, joten halusin saada kirjattua jokaisesta päivästä jotain hyvää ylös. Liian usein asiat saattaa tuntua liian itsestäänselvyyksiltä, vaikka omistais jo ennestään paljon enemmän, kuin suurin osa ihmisistä: toimeentulon, oman kodin ja ihanan lähiympäristön.

"Sunnuntai on hyvä päivä alottaa tää, sillä tunnen tällähetkellä niin vahvaa kiitollisuutta. Vietin koko aamun sängyssä masentuneena, mikään ei tuntunut enää tavoittelemisen arvoiselta ja stressikuorma oli kasvanut olkapäillä liian suureks. Makasin pienenä myttynä peiton alla viis tuntia, kun en vaan yksinkertasesti pystynyt enää mihinkään. Vieressä makas koko sen ajan oma poikaystävä yrittämässä saada mua hymyilemään, mutta moniin tuntiin se oli vaan pelkkä haave. Suupielet ei noussu ylöspäin, olin kai liian väsynyt ees hymyilemään. Hän ehti pyytää mua lähtemään leffaan illalla, kokkaamaan mulle tortilloja, tuomaan jättipalasen pätkiskakkua, mansikoita suklaakuorrutteella ja silittämään mun hiuksia ikuisuuden. Lähes viiden tunnin jälkeen, neljän tunnin sylissä makoilun ja monien hymy-yritysten jälkeen päivä oli pelastettu. Kiitos siitä, että oot olemassa. Oot mulle rakas."

"Maanantaina mun vanhemmat kävi meillä kylässä ja tapansa mukaan tuli taas mukanansa kasa uutta tavaraa. Äiti ja iskä on ollu niin iso osa meidän omilleen muuttamista niin rahallisesti kuin turvaverkostoineen, että ilman heitä me asuttais vieläkin varmaan erilleen Joonaksen kanssa. He on aina pitäneet huolen, ettei meiän oo tarvinnu pelätä kurnivaa nälkää tai tavaroiden puuttumista. Välillä on tuntunut pahalta, miten paljon he on halunnu käyttää rahaa siihen, että meiän kämpästä tulee pikkuhiljaa valmis ja jääkaappiin tulee kolme ruokakassillista ruokaa. No, jokainen poissa kotoa asuva varmasti ymmärtää, mitä tarkoitan."

aam
"Sunnuntaina olin niin kiitollinen, että mulla on olemassa pikkusisko. Olis niin yksinäistä, kun ei vois painia kilpaa tai piikitellä hölmöistä jutuista toista. Kotikotiin mennessä ollaan ihan erottomattomat ja kiehnätään toisissamme kiinni yömyöhään, eikä tulis mieleenkään käydä ees suihkussa yksin haha. Keksitään aina jotain hauskaa toistemme pään menoks ja keittiö on meiän leipomisten jäljiltä ihan karmeessa kunnossa. Ei meistä kumpikaan osaa leipoa, mut sotkemisessa ollaan voittamattoman hyviä."

"Materialistin puhetta, mut olin kiitollinen maanantaina hyvästä ostossaldosta. Haluisin jo sen päivän, kun oisin tyytyväinen meiän kotiin ja siellä ois kaikki asiat, joista oisin sinne haaveillutkin. Tuntuu niin turhauttavalta, kun seinät notkuu tyhjyyttään, mutta kun en löydä koskaan mitään kivaa meille. Meiän kaksio on jotenkin hassunmallinen, että tyhjille koloille on lähes mahdotonta löytää mitään mieluista."

"Tiistaina kiitin itteäni. Olin niin ahdistunut töissä, että kipitin kahden tunnin jälkeen kotiin selvittelemään päätäni. Ja sille tielle jäin, viikon jälkeen olo on parempi kuin hetkiin. Päätin hidastaa seuraavan viikon tuntimäärääni ja puolittaa työmäärän edelliseen viikkoon verrattuna. Näin mun pitäis tehä useemminkin, sillä oon maailman paras aikatauluttamaan mun viikon minuuttiaikataululleen, josta seuraa väsynyt ja kiukkuinen Noora…. "

IMG_7938"Keskiviikko- ja torstaiyöllä heräsin itkien painajaisiini. Kyyneleet valus ja herätin nukkuvan poikaystävän, joka otti mut lämpimään syliinsä ja lohdutti mua. Nään painajaisia stressaantuneena tai jos kuulen ikäviä uutisia ja mun on tosi vaikee sulatella niitä yksinään. Mun painajaisissa joku läheinen kuolee ja sitä surua saattaa jatkua monta tuntia, enkä osaa tietoisesti herätä siitä unesta. Siks olin niin kiitollinen, että rakas asuu samassa osoitteessa."

"Lauantaina vietettiin kunnon tyttöjeniltaa meillä, syötiin pitsaa ja herkkuja. Juteltiin yli kuus tuntia putkeen niin syvällisistä asioista, että tuntu ihanalta pitkästä aikaa puhua kaikesta perinpohjin. Tytöillä on yleensä aina joku näkemys asiasta ja useimmiten jaetaan vielä eri mielipiteet, joten on niin hauskaa kuunnella erilaisia mielipiteitä, joista ei oo yhtään samaa mieltä toistensa kanssa. Oon niin kiitollinen siitä, että mulla on noin ihanat tytöt, joiden kanssa viettää iltoja myöhään iltaan asti. Loveyou guys. "

"Keskiviikkona mua suututti kaikki, tunsin oloni yksinäiseks koulussa, kun kavereilla oli tunnit eri aikoihin. Olin ihan varma, että tuun viettämään loppuelämäni yksin jossain pienessä mökissä yksin, ilman ystäviä tai poikaystävää. Ja kaikenlisäks syöden matoja ulkoota. Tää fiilis mulla on itseasiassa tosi usein nimenomaan koulussa, sillä kaikki muut mun kaverit opiskelee ihan eri aineita toisella puolella koulua, joten ei nähä kirjaimellisesti kuin ohimennen viis minuuttia viikossa… Keskiviikkona istuin keskellä tietokonehullujen poikien porukkaa ja mietin, että tällästako mun loppuelämä tulee olemaan."

IMG_7961"Torstaina riitelin äänekkäästi ja mua ärsytti koko tilanne, sillä inhoon jättimäisiä erimielisyyksiä rakkaan ihmisen kanssa. Mut sen riidan aikana ymmärsin, että mulla on paljon parannettavaa omalla kohallani: mun pitäis olla vielä rennompi ja hillitä mun suuttumista ees kahella sekunnilla. Monesti nimittäin käy niin, että oon huomauttanut jostain asiasta nätisti aiemmin ja sit myöhemmin huomaan, ettei kyseinen ihminen oo tehnyt elettäkään korjatakseen tilannetta. Silloin mä en pysty enää hillitsemään itteäni ja sieltä tulee sellasta huutokarjumista, että oksat pois. En vaan ymmärrä ihmisiä, jotka ei ota opikseen ekalla sanomiselle, vaan niitä joutuu sanomaan parikymmentä, ennenkuin asia oikeasti korjaantuu."

"Perjantaina pääsin ekan kerran yli puoleen vuoteen kolmeks tunniks oman alani töihin MLL:lle ja voi vitsit, tuntu ihanalta vaihtelulta pitkästä aikaa! Vielä kun näitä hommia riittäis hiukan useemminkin, kuin kerran pari vuodessa, niin oisin maailman ilosin tyttö. Nimenomaan tästä työkokemuksesta hyödyn älyttömästi jatkokoulutuspaikkaan hakiessa, jos mun sunnitelmat pysyy entisellään. Oon muuten tekemässä mun jatko-opiskelusuunnitelmista ihan erillisen postauksen lähiakoina, mut vielä vähän lykkään sen julkasua tietoisesti."

"Lauantaina sain pomolta niin paljon kiitosta töissä, että olin ihan supertyytyväinen omaan työsaavutukseeni! Meillä palkka menee ihan täysin omien kykyjen mukaan, joten tän viikon ahkerointi näkyy isona plussana palkkakuitissa. Aina ennen oon vähän epäröinyt, sillä tuntui, että oon meiän työpoppoon miinusmerkki, mut tuntu niin hyvältä nähä päivän päätteeks isolta screeniltä, että olin ollut sen päivän paras. Cool, nosti mun työmotivaatiota ihan kiitettävästi ylöspäin, itseluottamuksesta puhumattakaan."

IMG_7986"Maanantaina vietettiin hypäriä parin kaverin kanssa, kunnes heiän piti käydä kaupungilla ja jäin surullisena yksin istumaan käytävälle siks aikaa. Puolen tunnin päästä he palas takas ja heitti suklaapatukan mun syliin. Voi että, miten olin yhtä hymyä loppupäivän! Tällaset yllätykselliset asiat piristää mun huonoja päiviä monesti useemmin, kun pelkkä jutteleminen."

"Perjantaiaamun kampaaja venähti vahingossa viistuntiseks, vaikkei mulle laitettukaan paria hassua raitaa enempää. Olin ihan varma etukäteen, että nääkin hiukset epäonnistuis, mutta yllättäen kampaajat sai pelastettua mun moniväriset hiukset näppärästi. Tuntu niin hyvältä kattoa pitkästä aikaa kampaajatuolista peiliin ja todeta olevansa tyytyväinen. Oon kokeillut kaks kertaa sellasta opiskelijoitten kampaamoa ja ne on mun elämäni ainoat kaks onnistunutta reissua! En sitten tiedä mistä johtuu, että näiden opiskelijoiden tekemät värjäykset onnistuu monta vuotta duunissaan olleita kampaajia paremmin…?"

"Lauantaina lumi tuli vihdoin maahan ja vaikken ois uskonutkaan sanovani tätä, niin oon onnellinen siitä. Mut en suinkaan siitä sen tuomasta pakkasesta tai kylmästä lumesta paljasta nilkkaa vasten, vaan yksinkertaisesti parempien blogikuvien takia. On jokasen bloggaajan painajainen ottaa minuuttitolkulla kuvia eri asetuksien kanssa ja todeta niiden laadun olevan yksinkertaisesti niin huono, ettei sitä saa muokkauksellakaan pelastettua. Uskon postailevani entistä useammin nyt, kun taustakaan ei oo niin sumea. Kääntöpuolena tottakai ne kylmät minuutit ilman takkia, koska pitäähän asukuvat julkasta blogiin. Note to self: Muista, että kohta tulee ne -20 asteen pakkaset ja mieti sitten itteäs kuumeisena seuraavat päivät, kun edellisenä päivänä oli pakko saada asukuvat just se tietty pikkutoppi päällä.. Haha."

IMG_7917
"Mun ja mun lempparikaveripoitsun välit oli jostain syystä jäätyneet lähes puolen vuoden ajaks ja se asia harmitti mua. Luulin kuitenkin, ettei häntä enää kiinnostais, joten en laittanut pitkiin aikoihin mitään viestiä sinnepäin menemään. Kunnes aloin nähä hänestä niin pahoja painajaisia, että seuraavana päivänä oli kirjaimellisesti pakko laittaa viestiä ja onneks laitoin. Nyt tuntuu, kuin kaikki ois taas ennallaan siitä hetkestä, kun me edelliskerralla puhuttiin. Musta on oikeesti hassua, että jotkut ystävyyssuhteet "kariutuu" ajan kuluessa, vaikkei väliin tulis minkäänlaista riitaa tai sanaharkkaa. Pikkuhiljaa vaan huomaa, ettei oo jutellu toisen kanssa pitkiin aikoihin."

lauantai 29. marraskuuta 2014

TYÖ, JOKA ON MORAALISESTI VÄÄRIN

IMG_7589
Ylitin tänään itteni ja tein mun mielessä kauan pyörineen asian: irtisanouduin nimittäin mun entisestä työpaikasta, jossa lähestulkoon asuin kahen kuukauden verran. En vaan yksinkertasesti haluu tuhlata mun nuoruuttani tekemällä kuuspäivästä työviikkoa ja olla niin väsynyt, että sunnuntaisin oon ihan liimautunut sänkyyn kiinni. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni työssä, jossa mun oli henkisesti huono olla. Multa vaadittiin yli-inhimillisiä asioita, työntekijöitä otettiin vuoronperään pitkiin puhutteluihin ja päivä päivältä mun odotettiin muuttuvaan konemaiseks robotiks, jolla ei oo kasvoja lainkaan. Se tuntu pahalta, sillä mun ei annettu olla oma itteni, vaan piti tekeytyä työpäivien ajaks kivikovan maskin taakse ja vääntää suu niin suureen tekohymyyn, ettei iltasin huvittanut puhua lainkaan kotiintullessa. Suurin osa mun päivistä kului höpötellen viattomien ihmisten kanssa puhelimessa, vakuuttaen niille asioita, joihin mä en itekään uskonut. Mun "työnkuvaan" kuului epävirallisesti asioita, jotka oli musta moraalisesti väärin. Jätin usein valehtelematta asiakkaille, vaikka mun ois tietyntyyppisiin kysymyksiin nimenomaan täytynyt pomon ohjeiden mukaan kiertää heiän kysymys ja välttää vastaaminen sillä tavoin. Ymmärrän tottakai, että asioitten kiertelyllä ja huijaamisella firmat tienaa rahansa, kun viattomat asiakkaat ei ymmärrä varmistaa jokaista mahollista kohtaa, mutten hyväksy sitä millään tavoilla… Ei musta oo sellaseen, eikä musta kenestäkään pitäiskään olla. Tällähetkellä oon niin ylpee, että uskalsin lähteä ja irtisanoutua heti, kun tää totuus valkeni mulle. Silläkin uhalla, että "menetin" työpaikkani - joka ei muuten paina mitään sen rinnalla, että mun omatuntoni on nyt puhdas. Samalla sekunnilla, kun marssin ulos työpaikan ovesta, hurrasin muutamat onnenhuudot työkavereitten vierellä ja olo oli niin ilonen ja energinen!

IMG_7453
IMG_7590
IMG_7843
IMG_7593

lauantai 22. marraskuuta 2014

EKAT LUMENPEITTEISET KUVAT

IMG_7563
Onnellinen tyttö täällä moikka! Mulla ois oikeesti nyt koeviikko, mut oon niin väsynyt rankan työviikon jälkeen, etten kykene muuhun kuin sängyllä makoiluun. Saatiin tällä viikolla ylppäritulokset takasin ja omantasosesti ne tuli takasinkin, joten siinä ei oo valittamista. Kävin eilen kampaajalla pelastamassa niitä edellisiä hiuksia (joista ei ihan tietoisesti oo blogin puolella yhtäkään kuvaa…) ja oon ihan supertyytyväinen lopputulokseen! Nyt mun hiukset on pitkästä aikaa tasasen väriset ja jotenkin eloisammat. Ei enää ulkonäkökriiseilyä siis hetkeen, luojan kiitos. Mun on pakko kertoa teille muuten tarina tosta topista, joka on aiheuttanu mulle harmaita hiuksia. Eilen menin töihin normaaliin tapaani ja pomo tuli sitte juttelemaan mun kanssa mun työpisteelle. Säikähdin sitä ja pudotin vahingossa laskimen maahan, jolloin kumarruin nostamaan sitä. Mut sitä ylösnostaessa tulinkin väärässä kulmassa ylös ja mun rintsikat paitoineen juuttu kiinni siihen mun pöytään ja mähän vilautin sit kaiken miespomolle. Tänään menin töihin ton topin kanssa, kunnes menin vessaan ja juutuin sit vessaan hetkeks korjaamaan mun levinneitä meikkejä. Yhtäkkiä näin, et mun paita on kirjaimellisesti revennyt poikki olkaimistaan ja oon koko ajan ollu asiakaspalvelutyössä pelkät olkaimettomat rintsikat päällä, kun se paita oli tippunu navan kohdalle roikkumaan yksinään. Mietin sit hätäsesti, että miten ihmeessä voin jatkaa työni loppuun... Kaikista kauheinta on, ettei kukaan sanonu mulle siitä ja en haluu ees tietää, että mitä ois tapahtunu, jossen ois lähteny kesken duunin käymään vessassa?! :-D Perkele meiän duunin miesvoittosta poppoota.

talviii1IMG_7470
IMG_7485

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

MUN VIISI LEMPPARIA NYT

IMG_4955
♥ Ehdottomat hiustenhoitotuotteet, joita en vaihtais: Sunsilkin kuivashampoo, Moroccanoilin hiusöljy, John Friedan sävyteväri ruskeille hiuksille, Aussien hoitoaine ja Aussien 3 minuutin tehohoitoaine. 

IMG_6389-001
Meillä kotona voi kuulla päivittäin mun suusta lauseen "I love you, Hershey's", joka kertoo kaiken tarpeellisen tästä purkista. Jenkeissä mulla oli paljon pieniä dollareita, joita ei kannattanut vaihtaa euroiks ja ostin sit tällasen purnukan sieltä maistamatta etukäteen. Ja voi vitsit, tää tyttö on itkenyt verta sen päivän jälkeen, kun toi paljastu maailman täydellisimmäks suklaalevitteeks mansikoitten kanssa!


IMG_7179
  Mieluisimmat leffaherkut, lisäämällä tietenkin mansikat sulatetun suklaan kera. Rakastan irtokarkeista eniten noita vaaleenpunasia tutteja ja yks päivä niitä oli yli puolet mun irtokarkkipussin sisällöstä. Voi vitsit, nyt tekis mieli kipasta hakemaan taas kaupasta yks irtsaripussi.

IMG_7275
♥  Lempparimekko tällä hetkellä, jonka tilasin reilu kuukaus sit (heh, hieman etukäteen) uuttavuotta varten. Ainut vaan, että toi on mulle iso pienimmässä koossa, joten joudun sitä vielä ennen h-hetkeä pienentämään jonkun verran. Toivottavasti en onnistu pilaamaan tota mekkoa mun surkeilla ompelutaidoilla. 

IMG_7242
♥  Rakastan tän meiän pikkuseinän sisustustikkaita ja niiden kanssa mätsääviä Happy Lightseja ihan hirveesti! Voisin pitää noita jatkuvasti päällä, vaikka yks lamppu onnistu jo menemään itestään rikki ja näyttää vähän hassulle. Olin jo ostamassa noita tikkaita netistä melkein sadan euron hintaan, kunnes tajusin pyytää iskää tekemään mulle samanlaiset. 

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

HARMAATA TEKSTIÄ JA KUVAA

IMG_6010IMG_7184
IMG_5999IMG_7156
IMG_6017
Mä oon jo monta kertaa harmitellu sitä, miten en oo päässy postailemaan pitkään aikaan. Intoa kyllä ois, mut toi marraskuun harmaa ja inhottava sää laskee huomattavasti motivaatiota - niin blogin kuin ulkonäköönkin panostamisen suhteen. Nostan oikeesti hattua tyypeille, jotka jaksaa uhmata näitä pakkassäitä pukeutumalla sairaan hyvin ja ottamalla vielä blogikuvia tossa hyytävässä ilmassa. Hrrr, valitettavasti musta ei nimittäin siihen oo! Mun tyylitaju on kadonnu ihan kokonaan kylmien säiden tullessa ja en oo yksin tän mielipiteeni kanssa: mun yleisin asuvalinta kouluun on juoksuhousut ja huppari päivästä toiseen, vaikka mä inhoon noiden kahen yhdistelmää ja itsevarmuuskin katoaa niiden kanssa jonnekin kauas pois. Ei sillä, joskus heittäydyn hurjaks, päätän jopa meikata kouluun ja vaihdan juoksuhousut tylsiin farkkuihin… Haha voi vitsit, poikaystävän mielestä alan päivä päivältä muistuttaa enemmän meiän äitin tyyliä ja se kertoo musta kyllä ihan tarpeeks, näköjään mun mummovaihe iskee jo nyt. Kaikenlisäks mun hiukset värjättiin ja niissä on nyt kolmea eri sävyä: tyvessä ihan tummanruskeeta, keskiosassa vaaleenruskeeta ja latvassa taas sitä tummanruskeeta. Ja ei, suunnitelmana ei ollu tulla tällasta ja uus kampaaja-aika onkin varattu kahen viikon päästä perjantaille, joten kauhulla odottaen sinne asti. Toivottavasti siellä mun hiukset saadaan pelastettua ja kehtaan taas poseerata kameran edessä ilman sitä kamalaa hiusväriä - siihen asti mun hiukset pysyy tiukasti ponnarilla.