sunnuntai 17. toukokuuta 2015

TAVOTTEET VÄLIVUODELLE

IMG_5892
IMG_5853
1. Mulle työnteko on aina ollut itsestäänselvää ja siksi musta onkin hassua, että jotkut viettää välivuoden tekemättä ollenkaan töitä ja ainoastaan vanhempien nurkissa löhöillen. Mun tavotteena ois työskennellä koko välivuosi loppuun asti täydellä teholla ja saada mahdollisimman täydeltä näyttävä CV siltä ajalta. Oon älyttömän kiitollinen, että mulla on kokoaikatyö, eikä mun tarvitse olla työttömänä. Mä tulisin ihan hulluksi pelkästä ajatuksestakin ja sen takia en ollutkaan nirso työnhaussa, vaan hain jokaiseen mahdolliseen paikkaan. En voi enää tehdä kokoaikatyön vuoksi niin paljon tunteja mun lempparityössä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa, mut oon saanut sieltä yhden ihanan perheen, jonka luona käyn muutaman kerran viikossa. Tykkäisin kyllä tehdä enemmänkin työtä siellä, sillä se on niin palkitsevaa, että ajatuskin hymyilyttää. Saan usein puhelimeen viestejä mun työnantajalta ilman syytä, että "kiitos kun olet olemassa, olet ihana!" ja voitte kuvitella, miten hyvältä se tuntuu. Mun unelmana on kuitenkin päästä tän aikana (vaate)kauppaan töihin ja toivon tosiaan, että se onnistuis! 

2. Tää toinenkin kohta liittyy työntekoon, aion nimittäin säästää ison summan rahaa vuoden aikana, jotta voin elää koko opiskeluajan yhtä leveästi kuin lukioajankin. Oon säästänyt pienestä pitäen rahaa ja abivuonna oli ihanaa shoppailla viikottain, vaikkei tuloja ollut yhtään. En tiedä paljonko sen säästettävän summan pitäisi olla, sillä mulla on tällähetkellä "hieman" hankaluuksia pitää ostohalut kurissa ja se tuntuu turhauttavalta. Kaavailin kuitenkin, että jos oisin välivuoden loppuun mennessä säästänyt noin 7500 euroa, niin se ois aika hyvä tavoite näillä surkeilla kuukausipalkoilla tällähetkellä. Eri asia tietenkin, jos päädyn johonkin parempipalkkaiseen duuniin, niin säästöjäkin kertyy tottakai enemmän. Mua vähän hävettää mun rahankäyttö tällä hetkellä ja en kehtaisi ees kertoa vanhemmilleni, että oon tuhlannut tässä kuussa melkein tuhat euroa, kun sain ensimmäisen kokoaikatyön palkkani… Mietittiin poikaystävän kanssa, että mun pitäisi avata itelleni neljäs tili ja lukita se niin, etten voi nostaa sieltä rahaa vuoteen. Oon kirjottamassa mun rahankäyttöoperaatiosta myöhemmin postausta, sillä sen on tarkotus alkaa 1.6.

3. Päästä matkustamaan 2-4 kertaa ulkomaille. Ensimmäinen kaupunkiloma on varattuna 5.6. ja sitä seuraava tulee olemaan toivottavasti puolen vuoden päästä talvella. Koko kevät kuluu mun osalta pääsykokeisiin lukiessa, joten kesällä 2016 on suunnitteilla joku pidempi matka! Mä haluaisin kovasti  silloin Uuteen-Seelantiin, Australiaan tai muuhun eksoottiseen paikkaan - mut se tietää kovaa duunia ja lomapäivien ansaitsemista. // Edit: Just kun vannoin, etten aio mennä keväällä minnekään, niin mun hyvä ystävä lähetti viestiä: "Noora, mennään ens talvena ulkomaille kahestaan!" :-D Haha… 

IMG_5889IMG_5995
IMG_5840


4. Parantaa ylioppilaskirjoitusten tuloksia niin paljon, että mun keskiarvo nousis yhellä tai kahella numerolla. Syksyllä istun toivottavasti viimeistä kertaa kirjoitussalissa ja tavoitteena on korottaa äikkää kahdella tai kolmella numerolla ja kirjoittaa ihan uutena terveystieto. Saa kuitenkin nähä mitä tulee, kun en oo lukenut kuin yhen kurssin pakollisena terveystiedosta ja äikkä ei oo koskaan ollut mun vahvimpia aineita. Toivon kuitenkin parasta ja aion aloittaa luku-urakan heinäkuussa, joten siihen asti aion ottaa rennosti ja unohtaa opiskelujutut kokonaan. 

5. Keksiä se tulevaisuudenala, jonne haen opiskelemaan. Tää on luultavasti vaiken päätös, sillä haluun ihan ehdottomasti päästä haluamaani ammattikorkeakouluun tai yliopistoon sisään ensimmäisellä yrityksellä - nimittäin mun suunnitelmissa ei tosiaan oo pitää kahta välivuotta putkeen. Ajatuksena on joku lapsiin- ja nuoriin liittyvä ala, mutta ei missään nimessä luokanopettaja tai päiväkodintäti. Ammatinvalintatestit on kaikki olleet sitä mieltä, että noi kaks ammattia sopis mulle kuin nenä päähän, mutta saanen olla vähän eri mieltä… Oon itseasiassa ollu päiväkodissa hetken töissä ja voi vitsit, sitä melun ja poikien tappeluiden määrää. Voi, kunpa voisin kirjoittaa blogia työkseni, niin siinä ois mulle unelmatyö! Musta ois älyttömän kiva päästä blogilla eteenpäin ja kirjottaa tätä ihan vakavissani.

6. Astua jollain tavalla oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja tehdä jotain todella poikkeavaa. En tiedä yhtään, että mikä tää asia olisi, joten se jää nähtäväksi. Oon sitä mieltä, että jokaisen pitäisi joskus repäistä ja hypätä ihan tuntemattomaan, vaikkei tietäisi minne se johtaa. Usein ne isot hyppäykset on niitä elämän parhaita päätöksiä ja siksi halun ehdottomasti kokea sen hypyn. Toivottavasti puolentoista vuoden päästä voin rastittaa tän asian listalta tehdyksi ja nauraa kokemukselle jälkeenpäin. 

IMG_5795
IMG_5986


7. Pitää paljon teemajuhlia meillä kotona ja virittäytyä tunnelmaan kavereiden kanssa. Ei olla oikeestaan koskaan pidetty meillä sen kummempia illanistujaisia, joten nyt on korkea aika siihen. Nuorempana oli helpompi saada kaveriporukat kasaan ja lähteä minne tahansa, mut nykyään monet opiskelee ja on lähtenyt maailmalle. Harmittaa hirveesti, että yksi mun hyvistä ystävistä hyppää ihan kohta lentokoneeseen ja lähtee aupairiksi - mutta onneksi se vaihe ei oo pysyvä ja hänellä tulee olemaan ihanat hetket siellä! Ja ainahan voi mennä kyläilemään, jos ikävä iskee heh. Tasan kuukauden päästä on mun synttärit ja eka teemajuhla on siksi jo selvillä!

8. Opetella elämään yksin, kun poikaystävä astuu armeijan vihreisiin tammikuussa. Mä en oo koskaan ollut sellanen takertuva seurustelukumppani, mut tottakai se vaikuttaa arkeen, kun on tottunut tekemään kaiken yhessä sängystä nousemisesta ruuanlaittoon. En oo koskaan asunut yksin, vaan muutettiin suoraan yhteen, joten se on oma kokemuksensa tottakai. Voi olla, että pääsykokeisiin lukeminenkin onnistuu paremmin, kun ei oo ketään höpöttämässä kotona jatkuvasti. Murehdin just äsken sitä, että kuka nyt syö ne ruuat jääkaapista, kun mä en tykkääkään niistä?! :-D Haha poikaystävä on aina syönyt ruuat, kun oon kyllästynyt niihin tai en ookaan pitänyt niistä - joten uhosin pakastavani sellaset ja syöttäväni lomilla sille ne.

9. Muuttaa uuteen kotiin! Joko keskustan ökykalliisiin asuntoihin tai sitten reilusti halvempaan, mutta saunalliseen kaksioon. Mulla ei oo itseasiassa väliä kumpi vaihtoehdoista toteutuu (vai toteutuuko kumpikaan), kunhan muutto mahdollistuisi. Oon kuitenkin kiintynyt tähän nykyiseen asuntoon, sillä tää tuntuu ihan kodilta. Täältä menee sunnuntaisin vaan kamalan huonosti busseja ja siksi mullekin on parempi asua jossain lähempänä keskustaa töitten kannalta. Tuntuu vaan kamalan raskaalta aloittaa taas se näytöissä ravaaminen, asuntojen etsiminen ja muu rumba.

IMG_5957
IMG_5998

10. Saada se typerä autokortti. Alotin autokoulun yli puolitoista vuotta sitten helmikuussa. Kävin sitä toukokuuhun asti, kunnes karkasin ulkomaille kahdeksi kuukaudeksi ja keskeytin autokoulun. Kun tulin takasin, niin keskeytin sen uudestaan, sillä mulla alkoi ylppärit. Niiden jälkeen aloitin sen taas, mut keskeytin taas hetken päästä, kun alkoi toinen puolisko ylppäreistä. Nyt jatkoin taas ja ei tästä tuu mitään. Tää on kyllä asia, jonka suorittamista kadun ja milloin tahansa keskeyttäisin tän lopullisesti, jos kehtaisin. Blaah, oon luultavasti yksi niistä monista, jotka ei oo päässyt inssistä läpi kymmenenkään yrityksen jälkeen… 

11. Oppia myönteisempi elämänasenne. Ei sillä, että olisin erityisen pessimisti, mut lukuisat vastoinkäymiset lähiaikoina on saanut mut entistä stressaavammaksi tyypiksi. Yritän kuitenkin jatkuvasti olla välittämättä asioista, joihin mä en voi itse vaikuttaa ja keskittyä niihin asioihin, joihin voin vaikuttaa. Välillä se on kieltämättä hankalaa, mut yritys on kova.

12. Ymmärtää se, että jopa mä tarviin vapaa-aikaa, jotta voin henkisesti paremmin. Monesti oon sellanen menojenkahlaaja, että kuukaudesta on vaikeeta löytää päivää, jolloin en ihan oikeasti kävisi missään. Oon surkee rentoutumaan kotona, sillä täällä on aina asioita, joita voisi hoitaa (kuten imuroida, pestä pyykkiä, hoitaa työjuttuja, siivota…). Nyt oon onneksi luopunut extratöistä, jotta en kuormittuisi henkisesti liikaa ja voisin levätä myös välillä. 

IMG_5993
IMG_5864


13. Pitäkää mua ihan pöhkönä, mut oon alkanut haaveilemaan häistä vähän enemmän tosissani. Haluun ehdottomasti kesähäät, mutten vielä muutamaan vuoteen. Ensin me (mitä, jopa Joonas on innoissaan tästä?!) mietittiin häitä 2017, mut nyt 2018 tuntuu realistisemmalta. Oltaisiin silloin seurusteltu reilusti yli seittemän vuotta ja se tuntuu ihan törkeen pitkältä ajalta. Tuntuu ihan hassulta, mut meiän kihloistakin on jo kaksi vuotta - vastahan mun sormeen se timanttisormus pujotettiin! Ollaan menossa elokuussa just yksiin häihin ja en millään malttaisi odottaa niitä. Mun mielestä häät on niin ihania tapahtumia, varsinkin jos tunnelma on intiimi ja siihen juhlapaikan ulkonäköön on panostettu huolella. 

14. Mun unelmana on ollut jo kauan suunnitella vaatteita, erityisesti koristeellisempia toppeja, hameita ja mekkoja. En oo tosiaankaan hyvä ompelemaan ja yläasteen käsityötunneista on jo vierähtänyt muutama vuosi aikaa - mut silti haluaisin oppia ompelemaan paremmin. Voisin pukeutua paljon persoonallisemmin, säästäisin paljon rahaa ja ei tarttis enää valitella siitä, kun omasta kotimaasta ei löydy istuvia vaatteita. Mun miinuspuolena on vaan se, etten oo koskaan ommellut kaavoista, vaan vaatteitakin pienennän ihan vaan silmätuntumalla mittaamatta mitään. No, eiköhän sekin luonnistu ihan vaan opettelemalla.

IMG_6027
IMG_5884

15. Tutustua uusiin ihmisiin, jotka pysyy mun elämässä vielä pitkään. Näin vanhempana ne läheiset ihmissuhteet on tullut mulle tosi tärkeiksi ja mulla on enää tosi vähän sellasia hyvänpäiväntuttuja. Tykkään paljon tutustua uusiin ihmisiin ja toivon aina, että tultaisiin läheisiksi. Välillä myös ärsyttää sellaset kaverit, jotka ei pidä koskaan mitään yhteyttä ja yleensä mäkin sit päätän olla pitämättä - en halua olla mukana yksipuolisessa ystävyydessä. 

16. Ottaa selvää erilaisista iho-operaatioista, sillä tää aihe alkoi kiinnostaa mua uudestaan. Tiedän, että näkisin itteni niin paljon kauniimpana sen jälkeen, sillä oon leikkinyt muokkausohjelmilla ja nähnyt etukäteen sen mahdollisen sileämmän lopputuloksen. Aion myös ottaa hampaidenvalkaisun. Tältä osin mun "operaatiot" saa riittää, enkä haluu muokata vartaloani sen jälkeen ollenkaan. Vaikka toi iho-operaatio on todella raskas projekti, niin lasken nää kuitenkin aika lieviksi jutuiksi verrattuna ihan kunnon kauneusleikkauksiin, sillä siinä mun ihosta tulee sellainen kuin se on alunperin ollutkin. 

17. Rakastua vielä enemmän. 

4 kommenttia:

  1. olipa kiva ja mielenkintoinen postaus! :) kannatan ehdottomasti työntekoa välivuoden aikana, pidetään peukkuja että pääsisit johonkin vaatekauppaan töihin! Onhan se erilaista kuin jossain ruokakaupassa oleminen; asiakkaita palvellaan ihan eri tavalla ja ne asiakkaiden kiitokset hyvästä palvelusta lämmittää mieltä todella paljon :).

    Itse voisin sanoa tuosta ajokortista oman kokemukseni.. asutaan nyt siis poikaystäväni kanssa lähes ihan keskustassa, ja itse en sitä oikeasti edes tarvitsisi, vaikka kortin sain viime elokuussa. Nyt kun ei tule ajettua lähes ollenkaan, niin se auton rattiin hyppääminen jännittää ihan toisella tapaa ja välillä hävettääkin tuolla liikenteessä kun tuntuu että olen vielä ihan aloittelija :D (vaikka niinhän mie kyllä olenkin). Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi vain silloin heti kortin saatua pitänyt ajaa mahdollisimman paljon jotta se varmuus olisi tullut, nyt kun sitä ei hirveästi ole.. ehkä mie vielä opin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon, kirjotin tätä nimittäin varmaan kuus tuntia putkeen :-D Toivon samaa itekin ja oon vähän kateellinen sun ihanasta mahdollisuudesta olla töissä just siellä - oot onnekas! Ja voi ei toi ajokorttijuttu, se on varmasti iso kynnys lähteä ajelemaan, jos ei oo pitkiin aikoihin käyttänyt autoa. Huomasin itekin, että kun pidin taukoa autokoulusta, niin mun ajaminen oli tauon jälkeen tosi vaikeeta… Toivottavasti saat kuitenkin pian takaisin sen oman ajovarmuuden ja se ei jännitä enää niin paljoa :-)

      Poista
  2. Ihana asu ja ihana postaus! Itekki haaveilen aina häistä ja mietin niitä päässäni salaa..En puhu niistä vielä poikakaverilleni ettei hän "ahdistu" ;-) Me kun ei olla oltu niin kauaa yhessä kun te... Tai silleen ei olla edes kihloissa ja sillain tutustutaan vielä toisiimme rauhassa kun asumme erilleenkin. Itekki haluaisin tehdä jotain poikkeavaa ja mulla on vähän hakusessa haluanko lähteä opiskelemaan uutta alaa vai tehdä nuita samoja hommia..Monet sanoo että nuorena sitä kannattaa opiskella (mutta miksei vanhempanakin) Onnea valkolakin ansaitsemisesta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, ihana kuulla sun pitäneen tästä! Ei haaveilemisessa oo mitään pahaa, mun mielestä se vaan osoittaa, että haluaa tulevaisuuden sen tietyn tyypin kanssa ja on valmis menemään askeleen eteenpäin :-) Oot kyllä ihan oikeessa tossa, eihän teillä mikään kiire oo, kun koko elämä on vielä aikaa. Tohon opiskelukysymykseen on paha sanoa ulkopuolisena mitään, mut mä ehdottomasti menisin opiskelemaan toista alaa, jotta työnhakeminen ois tulevaisuudessa "helpompaa". Ikinä ei tiedä, jos sillä ainoalla opiskelemallaan alallaan ei enää myöhemmin työllistyiskään ja eipähän ainakaan kyllästyisi, jos voisi tehdä kahden oman alansa töitä! Mua harmittaa älyttömästi nyt, etten käynyt kaksoistutkintoa lukion ohella, sillä nyt oisin halunnut käydä lähihoitajan koulutuksen samassa - mut se fiilis tuli vasta abivuonna, enkä haluu lukion jälkeen mennä yo-pohjaiseen lähärikouluun :-D

      Poista

Kommentoittehan asiallisesti, kiitos! :-)