lauantai 28. marraskuuta 2015

HÄMMENNYIN KOVASTI

Kollaasit11
huonot asut1
huonot asut
…kun ajelin ympäriinsä, mutten osannut laittaa tuulilasinpyyhkijöitä päälle niin, että se liike olisi ollut jatkuva. Satoi kaatamalla vettä, mutta mä klikkasin sitä nappia sekunnin välein, kun en osannut tehdä muutakaan. Nää on näitä hetkiä, kun olisi pitänyt soittaa äitille.

…kun luin vauva.fi- sivulla sitä "karmeimmat uimahallikokemukset"- ketjua ja olin menossa seuraavana päivänä uimahalliin.

…kun pikkusisko oli meillä yötä ja tultiin kolmestaan meille kotiin. Pikkusisko tuli viimeisenä ja tosiaankin oletin hänen luonnollisesti sulkeneen ulko-oven, mutta totuus oli toinen. Seuraavana päivänä olin pesemässä hampaita, kun huomasin jonkun tuntemattoman huhuilevan oven suusta. Hän kertoi, että meillä on ollut ulko-ovi ihan apposen auki koko edellisestä illasta seuraavaan päivään ja ajatteli tulla kertomaan. Voi vitsit, onneksi asutaan tän kaupungin rauhallisemmalla alueella ja täällä on meidän lisäksi vaan eläkeläisiä ja lapsiperheitä.

…kun olin töissä avustamassa autistityttöä keilahallissa ja takana olevat kunnon "suomimiehet" alkoi naureskelemaan tälle tytölle ja hänen käytökselleen. He alkoi ivallisesti "kannustamaan" tätä ja mun onnekseni he tajus lähteä paikanpäältä nopeasti pois. Jaksan aina ihmetellä, että miten huonosti ihmiset suhtautuu erilaisiin tyyppeihin ja vielä aikuiset ihmiset.

…kun yläkerran naapurit riitelee joka yö ja aamu niin lujaa, että luulen uuden maailmansodan alkaneen. Oon kyllä tavannut heiät monta kertaa ja ulospäin he näyttää niin kilteiltä sekä hiljaisilta. Välillä oon oikeesti luullut, että seuraavana päivänä olisi lippu puolisangossa, kun ylhäältä kuuluu aika rajuja riitoja.

…kun kysyin mun uudelta työkaverilta, että asuuko se vielä kotona vai omillaan. Hän totesi, että ei kai 26-vuotias enää kotona asu, sillon vähän nolotti! Luulin tosiaan, että hän olisi 18 ulkonäön perusteella. Tosin muakin luullaan usein nuoremmaksi, kun oon niin lyhyt. 

…kun oltiin Lontoossa ja pihistettiin aamupalalta kolme leipää laukkuun. Mentiin siitä aamupalalta vaatekauppaan ja se laukku piippasi. Jouduttiin avaamaan se laukku vartijoiden edessä, mikä oli täynnä kuiviä leivänpaloja, haha.

…kun valitin työjuttuja uudelle "työkaverille", joka paljastuikin vähän korkeempiarvoiseksi työntekijäksi kuin siivoojaksi. Tää on just niin mun tuuria, ei oo nimittäin ensimmäinen kerta, kun näin käy.

…kun pikkujouluissa yksi 40-vuotias mies yritti tulla iskemään mua ja en saanut sitä millään poistumaan. Karkasin vessaan, jotta mies tajuais häippästä meiän pöydästä, mutta kehen muuhunkaan törmään matkalle kuin tähän kyseiseen mieheen. Kuulin vaan perästäni: "HEI SINÄÄÄ, SINÄÄ, ODOTA!"

…kun tajusin viikunoiden olemassaolon vasta muutamia päiviä sitten. En ollut koskaan ennen kuullutkaan niistä ja tälläkin hetkellä googlailen, että mitä ihmettä ne on.

…kun tajusin, miten paljon mun hiukset on vaalentuneet parissa kuukaudessa. Varsinkin ekassa kuvassa ne näyttää supervaaleilta, vaikka hiukset oli värjäyksen jälkeen lähes tummanruskeat. Mun hiuksissa väri haalistuu nopeasti, eikä kampaajatkaan tiedä miksi. 

4 kommenttia:

  1. tää oli kiva postaus!! ja ihana asu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit! Kiitos :-)

      Poista
  2. Olipa kiva lukea tätä postausta! :) Itsekin mietin välillä miten aikuisetkin ihmiset ovat välillä niin lapsellisia, että pilkataan ihan julkisesti juuri esim. erilaisuutta.. Riitelevät naapurit on myös jotain niin ärysttävää!
    Ihania kuvia muuten siusta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :-) No ainakin sellaisessa tilanteessa ymmärtää oman kypsyytensä, kun ei sorru sellaiseen touhuun. Monesti just avustajana saatan saada tollasta pilkkaavaa käytöstä osakseni, mikä on aikuiselta ihmiseltä ihan uskomatonta. Lapsilta mä ymmärrän sen, sillä harvojen lasten vanhemmat selittää lapsilleen esimerkiksi kehitysvammaisista tai erilaisista ihmisistä - ja siksi heidän näkeminen kummastuttaa.

      Poista

Kommentoittehan asiallisesti, kiitos! :-)