sunnuntai 28. helmikuuta 2016

@SINGLE FIN

IMG_4777
IMG_4776
IMG_4831
IMG_4794
IMG_4767IMG_4819
IMG_4800
IMG_4762IMG_4799
IMG_4816
Toisena päivänä houkuttelin Anniinan mukaan netistä bongaamaani paikkaan nimeltä Single Fin. Tätä oli hehkutettu niin paljon, että halusin ehottomasti käydä siellä. Aamulla pakattiin tavarat, käytiin pyytämässä hotellin poitsuilta kyyti Uluwatuun ja lähdettiin matkaan. Heti sisään astuessani rakastuin paikkaan ja vietettiinkin siellä koko ilta auringonlaskuun asti. Ehkä blogista on selvinnyt, että mä rakastan kauniita paikkoja ja valitsen lähes aina ruokapaikat sen perusteella. Oon myös ihan hulluna korkeisiin paikkoihin, joten arvatkaa kuinka fiiliksissä olin, kun syötiin korkeuksissa ja katottiin alhaalla surffaavia tyyppejä. Ihana paikka! Me käytiin tätä ennen Uluwatun temppelissä ja nyt voidaan ainakin sanoa, että käytiin edes yhdessä varsinaisessa nähtävyydessä, kun ei oltu kovin terästäytyneitä sen asian kanssa :-D Siellä pukeuduttiin hassuihin hameisiin, sillä meillä oli hindukulttuuriin sopimaton asu ja kaikkien muiden turistien tavoin hikoiltiin kuin pienet siat, sillä lämpöä oli lähemmäs neljäkymmentä astetta tukalan hameen kanssa. Näin siellä temppelissä elämäni ensimmäiset apinat ihan kasvotusten ja voi vitsit, mikä shokki se oli! Jotenkin oon aina kuvitellut, että apinat olis pieniä ja söpöjä, mutta kuinka väärässä mä olinkaan. Ne oli aggressiivia, pelottavia ja ulkonäöltäänkin täysin erilaisia kuin mä olin kuvitellut. On aina hauskaa nähdä ulkomaalaisia eläimiä ja kattoa, että vastaako omat odotukset todellisuutta. Tykästyin Uluwatuun tosi paljon siellä vallitsevan surffikulttuurin vuoksi. Ilmapiiri oli rentoa, ihmiset hengasi bikineissä ja joka puolella leijaili sellanen huoleton fiilis. Mulla käy usein niin, että jos joku hetki on oikein mieletön, niin mä en tajua eläväni siinä hetkessä. Silloin tuntuu epätodelliselta ja miettii usein, että elänkö mä oikeesti tätä hetkeä just nyt? En osaa selittää sen paremmin, mut se fiilis konkretisoituu kunnolla, kun kattoo jälkeenpäin kuvia samasta paikasta. On niin kiitollinen olo, että on mahollisuus tehdä ja nähdä tällasia asioita. 

TERKKUJA BALILTA

IMG_4786IMG_5337
IMG_4862IMG_5264
IMG_4601
IMG_5625
Tulin tunti sitten kotiin vajaan viidenkymmenen tunnin reissaamisen jälkeen. Kuukausi hujahti ihan silmänräpäyksessä ja jos en olisi kattonut kalenteriin, niin olisin veikannut reissun kestäneen viikon.  Aika meni nimittäin ihan älyttömän nopeesti. Kuljin ensimmäisen viikon kamera liimautuneena kiinni käsiin, kun kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Halusin ikuistaa kaikki upeat hetket ja tällä hetkellä järkkärissä on tasan kaksi tuhatta kuvaa ja puhelimessa toinen samanlainen määrä. Toistelin moneen otteeseen sanoja "vau, uskomattoman näköstä" ja kattelin silmät pyöreinä jokaista pientä yksityiskohtaa, joka tuli vastaan. Välillä tuntui siltä kuin eläisi jossain haavemaailmassa, sillä maisemat oli niin kauniita. Mä nautin niistä hetkistä ihan tajuttomasti ja sain paljon inspiraatiota elämään. Olo on nyt ihanan virkeä, positiivinen ja avarakatseisempi. Ja vaikka mä mietinkin ennen matkaa, että onko tää nyt ihan fiksu veto laittaa noin paljon rahaa yhteen reissuun, niin oli. Jälkeenpäin ajateltuna olisin laittanut kaksi kertaa enemmänkin tarvittaessa, sillä sain tästä kuukauden kulttuurinvaihdoksesta irti paljon enemmän kuin olisin osannut kuvitella. Mutta niinhän se on, ettei kokemuksia voi mitata rahassa, vaan ne on aina arvokkaampia. Kello on tällä hetkellä neljä aamuyöllä, mutta mä en millään saa unta jet lagin takia, joten riensin heti lempparipuuhani kimppuun eli postauksien tekoon. Ihanaa olla taas täällä ja päästä kirjottelemaan säännöllisesti :-)

PS: Jos teillä on ideoita, että miten lähden purkamaan noi neljä tuhatta kuvaa, niin ottaisin vinkkejä enemmän kuin mielelläni vastaan! Kiinnostaako enemmän tällaiset sekalaiset postaukset, matkapäiväkirjan tyyppiset kertomukset päivien tekemisistä, maan erilaisuus verrattuna Suomeen vai ylipäätänsä vaan kaikenlainen höpöttely aiheesta? 

tiistai 23. helmikuuta 2016

HUONOT ASUKUVAT

Kollaasit13
IMG_3578
Kollaasit14IMG_3534
Nää on just sellaset huonot asukuvat, jotka tekisi mieli jättää julkaisematta. Ei sen takia, etteikö asu olisi kiva, vaan laadun vuoksi. Kyllä te tiiätte ne päivät, kun koko kuvaushetki menee asetusten säätämiseen ja lopputulos näyttää silti tältä: ylivalottuneelta, huonolaatuiselta ja tarkennus on jossain ihan muualla kuin pitäisi. No, menkööt tällä kertaa, vaikka normaalisti en olisi edes julkaissut näitä. Puin pitkästä aikaa mun viimesyksyisen lempparipaidan, jota tuli silloin käytettyä lähes viikottain. Nyt se on ollut kaapin perällä siitä lähtien, mutta aion kyllä ruveta käyttämään sitä useemmin. Tykkään muutenkin sellasista vaatteista, joissa on joku pieni juju, mikä erottaa sen perusvaatteista. Tällä hetkellä nimittäin tuntuu, että vaatekaappi olisi ihan täynnä sellaisia peruspaitoja, jotka tuntuu liian tylsiltä käytettäväksi sellaisenaan, mutta ei raaskis luopuakaan niistä! :-D

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

TALVEN OSTOKSET

IMG_3718Uudet Niket töihin, sillä mun vanhat lenkkarit oli kymmenen vuotta vanhat ja ne ostettiin mulle ala-asteella. Kyllä ne vieläkin hyvin palvelisi, mutta ulkonäkö alkaa olla sellainen, ettei niitä kehtaa käyttää. Joudun menemään töihin aina keskustan kautta, joten mieluummin mä näillä työmatkani kuljen :-D Mietin uusien työkenkien ostoa älyttömän kauan, sillä vaikka mua oikeesti hävetti kulkea niillä harmailla lenkkareilla, niin ne oli kuitenkin ehjät… Olikin pakko tilata, kun löysin lastenpuolelta oikean koon ja lisäksi siitä sai kympin pois hinnasta.

IMG_4486Sisustusjuttuja joulun kunniaksi, koska poikaystävä meinasi menettää hermonsa, kun hänen luonaan ei ollut mitään merkkiä tulevasta joulusta. Tyrmäsin kaikki sisustusjutut, joita hän ehdotti ja lopulta hän totesi: "Noora mee ostamaan joulukoristeita, ihan sama mitä maksaa". Mä menin ja tulin kotiin näiden kanssa. Ehkei tarkoitus ollut ostaa mitään hiiriä ja luistimia, mutta en oo ainakaan kuullut mitään valituksia, haha.

IMG_1332
Nää on ostettu ihan loppusyksystä, mutten oo päässyt käyttämään näitä ollenkaan vielä. Erityisesti lempparit on noi oranssit kengät, sillä ne tuo asuihin kivaa vaihtelua. 

IMG_3263
Luistimet töitä ja ylipäätänsä vapaa-aikaa varten. Samalla reissulla oli pakko ostaa lastenpuolelta älyttömän lämpimät hanskat. Olin ihan unohtanut, miten hauskaa luistelu on.

IMG_3022
Uusi kello rikkimenneen tilalle. Mulla on ollut näitä tismalleen samanlaisia jo kolme.

IMG_4523
Mun elämäni näteimmät takit! Harmi vaan, että ne molemmat kerää hirveesti pölyä ja karvaa, joten niitä täytyy puhdistaa päivittäin. Mut edes se ei haittaa, kun vaatetankoa koristaa nää kaksi ihanuutta.

IMG_4548Täällä yks nappihameiden fanittaja, voi kun kauppoihin tulis lisää näitä! 

IMG_4398
Tilasin netistä niskatyynyn lentokoneeseen ja mukana tuli tollanen nukkumista helpottava juttu. Vähän nauratti, kun maksoin tästä postikuluineen 80 senttiä, kun kaupoissa näitä myydään kahellakympin kiskurihinnoilla.

IMG_4074Ihanat servettipidikkeet Pentikistä! Nää on niin nätit ja tekee kattauksesta paljon juhlavamman.

IMG_4533Stockalta ihana viltti, joita oli tarkoitus alunperin ostaa harmaana ja valkoisena, mut harmaa oli loppu. Toivottavasti niitä tulis pian lisää.

IMG_4080
The kengät, jotka on mielettömän hyvät jalassa! Nää on mun kivoimmat kengät ja korko ei oo liian korkea arkiseenkaan käyttöön.

IMG_4482
Klassinen kauluspaita työhaastatteluja varten, sillä mulla oli ennestään vaan yks kauluspaita.

IMG_4475
Mulla ei oo moniin vuosiin ollut yöpaitaa, joten oli pakko korjata vääryys. Vielä puuttuu kivat yöshortsit ja kimono, mutten löytänyt mitään kivoja tän kanssa.

IMG_4484
Huiveja ei koskaan voi olla liikaa, varsinkaan tällasia perushuiveja. Mulla on melkein kaikki Cubuksen perushuivien värit kotona, sinisiä ja vihreitä lukuunottamatta. Ne käy niin hyvin takkien kanssa, että on kiva omistaa jokainen väri vaihtelun vuoksi.

IMG_4467
Sisustusjuttuja ja tästä toisesta viltistä voidaan todeta, että mä oon edelleen ihan heikkona viltteihin… Aina kaupoissa kiertelen vilttiosastot ja etin kivoja värejä. Mulla on täällä kotona erikseen viltit sohvalle, tohon koriin ja sitten on vilttiarkku, jossa säilytetään pelkkiä vilttejä koristeina. 

IMG_4552
Tää on kiva väripilkku asuihin ja saa ne heti näyttämään paremmilta. Mä rakastan tällasia pieniä yksityiskohtia ja tää laukku on kyllä oikeen itsevarmuuden kohottaja. Punanen on muutenkin mulle sellanen väri, jonka vetäisen päälle silloin, kun on kaikista itsevarmin fiilis!

torstai 11. helmikuuta 2016

KAHEKSAN FAKTAA MUSTA

PicMonkey Collage
1. Mulla on maailman hölmöin poikaystävä. Välillä mietin, että miten ollaan oikein päädytty yhteen, kun meiän kiinnostuksenkohteet ei sitten natsaa yhtään. Tää toinen on esimerkiks ihan hullaantunut erilaisten leipien tekoon sekä meillä kotona kasvatetaan leipäjuurta. Kyllä. Keittiönpöydällä on joka aamu ällöttävä taikinamössö, joka muhii ja sitä sitten tietenkin ruokitaan joka päivä. Ei vaan mee mun järkeeni, että miksei voi tehdä tavallisia sämpylöitä, vaan pitää kasvattaa itse hiivaa.

2. Pidän outona ihmisiä, jotka puhuu itsekseen ääneen. Yksi kerta olin miesten avoimessa vessassa tekemässä töitäni, kunnes kuulin miesten tulevan sisään. Piilouduin vessakopin sisään, sillä en halunnut olla siinä tilassa miesten pisuaarien keskellä ja ajattelin tulla ulos sitten, kun miehet on hoitaneet puuhansa. Ällötykseni keskellä ne miehet ravasi yksitellen siellä ja jokainen puhui itekseen, kun luuli, ettei siellä ollut ketään kuulemassa! :-D Siis mulle ei tulis mieleenkään höpötellä yksinäni, enkä ymmärrä, miten jotkut pystyy siihen… Kummia tyyppejä. Sama juttu bussimatkoilla, aina nimittäin mun taakse istuu sellainen henkilö, joka puhuu koko matkan itekseen?!

3. Oon tajuttoman pihi uuden elektroniikan kanssa. Mulla on esimerkiksi kolme ja puoli vuotta vanha puhelin, maailman pienin telkkari ja viis vuotta vanha järkkäri. En oo siis todellakaan uusimman mallin perään, vaan sen hinnan. Vaikka saatan vaihtaa sisustusta pari kertaa kuukaudessa ja uusia vaatekaapin toistakymmentä kertaa vuodessa, niin elektroniikan kanssa käytän sen kirjaimellisesti rikki. Mun puhelimesta on etu-ja takanäyttö ollut vuoden täysin sirpaleina, puheluista kuuluu huonosti, kuvienlaatu on pikselimössöä, äänensäätöpainikkeet ei toimi ja esimerkiksi Whatsappin avaaminen vie 7 minuuttia. Silti mä odotan, että iPhone 5S:n hinta laskisi alle neljänsadan, jotta raaskisin ostaa uuden. Eli luultavasti mulla on uusi puhelin silloin, kun kauppoihin tulee jo iPhone 10…. Enkä edes vitsaile.

4. Monet yllättyy siitä, että oon luonteeltani niin kaikki-mulle-nyt-heti, mutta liikenteessä oon niin kärsivällinen. Odotan nätisti, että muut pääsee edestä pois, kun taas kaverit on huutanut siinä vaiheessa jo viistoista minuuttia kirosanoja. Ajan myös kuulemma mummotyylillä, kun pidän molemmat kädet ratissa, jalat suorassa ja penkki niin edessä kuin vaan ikinä saan. Jos äiti näkee mun ajotyylini, niin se käskee aina ottaa penkkiä kauemmas. Se pelkää, että ajan kolarin ja jalat menee toimintakyvyttömiksi. Mutta siinä asennossa on hyvä ajaa ja mulla ei yllä jalat muuten polkimille!

PicMonkey Collage
5. Meiän pankkitäti muistaa mut jo ulkoa. Käyn siellä aina hiukset likasina, lökärit jalassa ja pelkkä huppari yläosana. Milloin tuun availemaan uusia tilejä itelleni, oon hukannut nettipankkitunnukset tai vien mun viis senttiset muovipussissa sinne. Viime kerralla sen ei tarvinnut enää edes kysyä mun nimeä tai pyytää näyttämään henkkareita, haha. Ehkä viis tiliä riittää yhdelle tytölle. Tai ainakin sen pitäisi riittää.

6. Kun käyn suihkussa, niin pidän nenästä kiinni. Mulla menee aina vettä nenään ja siksi suoritan hiustenpesut pitämällä toisella kädellä nenästä kiinni. Ei voi olla ees mahollista, että joku tosiaan pystyis käymään suihkussa ilman tätä operaatiota. Oon koittanut pari kertaa, mutta aina vettä menee nenään ja itken kivusta….

7. Kalenteri on mulle yksi tärkeimmistä tavaroista ja saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta oon täysin riippuvainen siitä. Kirjotan siihen pienimmätkin menot ja saatan selailla sitä 20 kertaa päivässä. Lasken myös usein päiviä johonkin kivaan tapahtumaan ja joka päivä mietin, että tän verran aikaa enää siihen.

8. Vihaan sitä, miten Joonas ostaa aina kauppareissuilta uuden muovipussin. Miksei voi ottaa reppua mukaan, vaan pitää monta kertaa viikossa ostaa uusi muovipussi, mä en ymmärrä. Toinen ärsyttävä tapa on se, miten Joonas syö aina kaikki mun ostamat kananmunat :-D Mä käytän niitä vaan ruuanlaittoon tai leipomiseen ja aina kun oon tekemässä ruokaa, niin huomaan, että kaikki kananmunat on taas syöty. Lopulta se päättyy siihen, etten tee sitten mitään ruokaa, vaan istun nälkäisenä sängyssä. Haha, sen siitä saa, kun viettää viikonloput yhessä!

lauantai 6. helmikuuta 2016

MUSTAVALKOISIA AJATUKSIA

IMG_2850
Taisin vähän huijata, sillä enhän mä oikeesti olisi malttanut pysyä kuukautta täältä pois :-) Ajastin kuukauden ajaksi muutamat postaukset, joita pitäisi ilmestyä kerran tai kaksi viikossa. Tää on ensimmäinen ajastettu postaus ja mun mielestä taisin tehdä näitä vajaat kymmenen valmiiksi. Jokatapauksessa, mä oon ihan hurjan onnellinen nyt, sillä pitkiin aikoihin musta tuntuu, että koko elämä (ja samalla välivuosi) on vasta edessä! Oon tehnyt monta vuotta töitä ja mun mielestä elämän kuuluu olla muutakin. Työnteko olikin hyvä lopettaa hetkeksi tähän ja kääntää katse kohti uusia seikkailuita. Muutama päivä sitten kävin vanhalla työpaikallani viimeistä kertaa palauttamassa työvaatteet ja vitsit, miten mä nautin siitä tilanteesta. Fiilis oli valtavan helpottunut, kun pääsin kamalasta duunistani pois. Viimeiset kuukaudet oli sellaista hampaitten puremista, että nyt voin vaan hymyillä onnellista hymyä ja todeta selvinneeni. Kun aloitin työt, niin kaikki uudet työparit sanoi mulle: "Noora, älä jämähdä tälle alalle niinkuin minä ja muut työntekijät. Maailma on täynnä parempia työpaikkoja." Tapasin yhden näistä työpareista muutama viikko sitten ja sanoin, että muistan edelleen hänen sanansa ja oon nyt lähdössä pois. Oon ajatellut sen olevan kohtaloa, että mun työ oli niin kamalaa, sillä muuten en olisi tajunnut lähteä pois. Mun elämäni tärkein valttikortti onkin ehkä ollut se, että oli jokin asia kuinka kamala tahansa, niin keksin siitä vähintään yhen positiivisen asian. Maailma on nyt avoinna mulle ja mun mieli suorastaan janoaa uusia kokemuksia! Haluun kulkea ympäriinsä silmät suurina, huomata pieniä yksityiskohtia ja keskittyä siihen, että olisin onnellinen. Loppujen lopuksi se on tärkeintä.

IMG_2849
Tällä hetkellä on kuudes helmikuuta ja meiän lennon pitäisi olla saapunut pari päivää sitten perille. Illalla pitäisi mennä tutkimaan paikkoja, kunhan ollaan ensin asetuttu aloillemme! Meiän suunnitelmina on viettää ensimmäinen viikko ihan vaan Balilla ja suunnata siitä sitten Nusa Lembonganille ja Gileille toiseksi viikoksi. Gilit on meille molemmille koko reissun kohokohta, joten oon niin innoissani sen näkemisestä. Tää kuukauden breikki arjesta on pyhitetty pelkästään rentoutumiselle, ajantajun hävittämiselle, onnellisuudelle ja lämmöstä nauttimiseen. Suomesta käsin oli vaikea sanoa, että millainen meidän lomasta tulee, mutta vannon kertovani kaikki meiän matkasta, kun oon päässyt kotiin! En uskaltanut ottaa macbookia mukaan, sillä en halunnut kantaa monen tuhannen euron edestä matkatavaroita mukanani. Järkkärin ja ikivanhan puhelimeni nappasin mukaan, mutta siinä onkin kaikki kalliimmat jutut, joista pitäisi huolehtia. Älkää siis ihmetelkö, että postauksia ilmestyy silti, vaikken koneen ääressä olisikaan koko kuukautena. Tein hullusti töitä, jotta sain tavallisten postausten lisäksi vielä ajastettua koko kuukauden ajaksi postauksia, sillä en halunnut kuukauden blogihiljaisuutta. Matkan aikana tuun kuitenkin päivittämään instagrammia ihan valtavasti, joten sieltä voi tsekkailla matkakuulumisia @nooraheinonen - nimimerkin avulla! Jos ei päivittäin ilmesty kuvia, niin sitten on kyllä tapahtunut jotain, sillä tollaisista maisemista on kyllä pakko nappailla otoksia kameran muistikortille, haha. Pahoittelen siis jo etukäteen, jos kaikki paratiisikuvat herättää kovan matkakuumeen, joka ei helpota ;-) 

IMG_2917
Toistan itteäni liian monta kertaa, mutta koskaan aiemmin en oo tuntenut tällaista onnellisuuden ja huolettomuuden tunnetta. Suomessa piti jatkuvasti huolehtia siitä, että vuokra on maksettu, likaiset vaatteet on laitettu pesukoneeseen ja käyttää puolet vapaa-ajastaan töiden tekemiseen. Reissun aikana ei oo velvollisuutta huolehtia mistään muusta kuin omaisuudestaan sekä turvallisuudestaan, mikä kuulostaa aika ihanalta ajatukselta. Saa nähdä, että koenko henkisen taantumisen kuukauden aikana, kun voin tehdä mitä tahansa mieleen juolahtaakaan! Tietysti mua huolettaa, että mitä ihmettä sitten teen, jos esimerkiksi pankkikortti varastettaisiin, mutta luotan hyvään onneen (ja piilotin toisen pankkikortin mukaan laukkuun). Äiti onneksi hoitaa kaikki laskut Suomesta käsin ja rahojen siirtämisen tilille, jotta mun ei tarvii kantaa koko tilin verran rahaa mukanani. Nyt taidan kuitenkin kaivaa bikinit esille ja suunnata Jimbaranin rannalle nauttimaan elämästä. Pitäkää peukut pystyssä, että täällä maailman toisella puolella kaikki sujuu hyvin. Ihanaa, pirteetä ja onnellista viikkoa teille! 

maanantai 1. helmikuuta 2016

MÄ OON MATKALLA BALILLE

IMG_4105
IMG_4110
IMG_4116
IMG_4127
Iiiiks, nyt se päivä sitten viimein koitti! Tavarat on jo sullottu rinkkaan, maitohappobakteereita popsittu viikko ja kaikki on lähtöä vailla valmista. Kohta pitäisi hypätä bussiin ja nähdä siellä Anniina, jonka kanssa ei meinata enää pysyä housuissamme… En voi uskoa, että tää päivä on just tänään - hetki sitten siihen oli vielä 162 päivää ja nyt on aika hypätä kohti tuntematonta. Meiän lento lähtee 18:25 ja matkustaminen vie kaksi päivää, joten perillä ollaan ylihuomenna. Tavaraa mulla on mukana vajaat kuusi kiloa ainoastaan, jotta jaksaisin kantaa rinkkani ja kulkeminen sujuis vaivattomasti. Viimeiset päivät on ollut kiireisiä, kun oon yrittänyt miettiä pääni puhki, että onkohan mulla kaikki välttämätön mukana. Tästä eteenpäin aion kuitenkin heittää aivot narikkaan, sillä mä on lomalla viimeinkin. Macbook jää valitettavasti Suomeen, joten mä en päivittele blogia reaaliajassa Balilla ollenkaan. Kuullaan kuitenkin taas maaliskuussa, siihen asti voitte myötäelää instagrammin välityksellä palmujen alla loikoilua ;-)