torstai 28. huhtikuuta 2016

TYÖTTÖMYYDESTÄ

IMG_7929
IMG_7923
Silloin, kun mä kävin töissä, niin kuvittelin maailman kamalimman tunteen olevan työttömyys. Luulin, että tuntisin itteni huonoksi ihmiseksi tai epäonnistuneeksi. Mun tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä mä irtisanouduin itse vakituisesta työpaikastani ja se oli alusta asti tietoinen valinta - toisinkuin useammilla työttömillä. Alunperinhän mä irtisanouduin Balin reissun takia ja mun oli tarkoitus palata töihin uudella sopparilla reissun jälkeen. Loppujenlopuksi mulla oli kasapäin syitä irtisanoutumiseen. En tiedä oonko koskaan maininnut täällä, mutta kahtena viimeisenä työkuukautena mä sairastuin migreeniin niin pahasti, että olin lähestulkoon sen ajan sairaslomalla. En käynyt ollenkaan töissä, mutta yksityislääkäreillä ravasin pahimmillaan viidesti viikossa. Mä tein silloin vuorotyötä ja mun lääkäri sanoi, etten mä saa enää koskaan tehdä vuorotyötä, sillä se on mun migreenin aiheuttaja. Fysioterapeutti taas oli sitä mieltä, että mun keho on liian hento siivoojan työhön ja siksi mä saan siitä rajuja migreenikohtauksia. Sain kuitenkin lääkärinlausunnon mun viimeisellä työviikolla, että tästä lähtien mä saan tehdä ainoastaan aamuvuoroja ja niiden on oltava säännöllisiä. Mä olin kuitenkin vuorotyössä, mutta työnantajani takia saatoin olla maanantain aamuviideltä töissä, tiistaina menin töihin iltakymmeneksi, keskiviikkona neljäksi iltapäivällä - joten mun keho oli ihan sekaisin. En siis ollut "normaalissa" vuorotyössä, jossa on viikko kerrallaan esimerkiksi iltavuoroja. Lääkärit oli iloisia, kun kerroin irtisanoutuvani töistä, kun he oli omin silmin nähneet, miten mun keho kärsi tekemästäni työstä. En soveltunut siihen, enkä siinä oleviin työaikoihin.

IMG_7944
IMG_7893
IMG_7866
Kävin monesti työkkärissä keskustelemassa mun tilanteesta, sillä mulla oli neljä tärkeetä syytä irtisanoutua. Tärkein oli se, että tein välillä työtä palkatta, sillä mun työnantaja ei maksanut palkkoja. Toisena oli se, että mä sairastuin niin pahasti, etten ollut enää työkykyinen omasta tai lääkärien mielestä. Kolmas syy oli se, että olin aloittamassa pääsykoeurakan ja en olisi pystynyt lukemaan kokoaikatyössä. Neljäs syy oli se, että olin lähössä maailmalle ja vihasin tekemääni työtä. Mun työkkärintäti oli ymmärtäväinen ja sanoi, että koska mulla on niin paha terveydellinen ongelma ja lääkärintodistus työkyvyttömyydestäni, niin en joutuisi karenssiin. Kun päätös kuitenkin tuli toisen henkilön tekemänä, niin karenssihan sieltä napsahti. Päätöksessä luki, että mä oon kykeneväinen siivojatyöhön ja oon irtisanoutunut ilman pätevää perustetta. Mua vähän nauratti se, sillä jos en oo ollut kahteen kuukauteen päivääkään töissä, niin miten joku ulkopuolinen tyyppi voi sanoa mun olevan kykeneväinen sellaiseen työhön. En kuitenkaan jaksanut valittaa päätöksestä, vaan purin oman karenssini. Karenssi siis tarkoittaa sitä, että kaikki tuet hylätään, eikä oo oikeutettu minkäänlaiseen työttömyystukeen. Mun karenssi olisi siis loppunut just tänään, ellen olisi purkanut sitä itse jo tammikuussa. 

IMG_7931IMG_7907
Tällä hetkellä mä jatkan työttömänä ainakin kesäkuun loppuun ja alan ettimään töitä heinäkuussa. Se ei oo kuitenkaan mulle maailmanloppu, jos en saa töitä samantien. Saan tehdä ainoastaan aamuvuoroja, joten työpaikan löytäminen tulee olemaan vaikeeta. Siivoustyötä en myöskään halua jatkossa tehdä ollenkaan, sillä siitä jäi aika huono maku suuhun.. Ymmärrätte varmaan! Mä oon oikeestaan nauttinut tästä ajasta ja oon taas löytänyt itestäni sen elämäniloisen puoleni. Koko kevät on mennyt rehellisesti sanottuna nauraessa, hymyillessä ja itkiessä ilonkyyneleitä. Olin ehkä liian jumissa niissä omissa työkuvioissani ja nyt oon ymmärtänyt, ettei tärkeintä ole työn tekeminen, vaan työssä jaksaminen. Poikaystäväkin on sanonut, että oon täysin eri ihminen aiempaan verrattuna ja se tuntuu hyvältä kuulla. Nyt oon saanut tutustua kunnolla taas itteeni, tehdä rakastamiani asioita ja miettiä, että millaisia asioita mä seuraavaksi alan tavoittelemaan. Herään aamuisin virkeänä, eikä mun mieltä täytä enää ahdistus siitä, että mitäköhän pahaa töissä tänään tapahtuu. Musta on tullut ihmisenä paljon rennompi, ymmärtäväisempi ja itsevarmempi. Oon vetäissyt päälleni korkkareita ja minihameita, kun ei oo ollut pakko pukeutua epäimarteleviin työhousuihin ja turvakenkiin. Elämä on aika kivaa just nyt, mutta kyllä mä vielä aion ettiä sellaisia töitä, joissa mä viihdyn aidosti. En enää koskaan halua kokea itteäni niin aliarvostetuksi kuin edellisessä työssä, vaan haluun mennä töihin iloisena päivittäin. Se olkoon mun seuraava tavoite! 

8 kommenttia:

  1. Multa kiellettiin fyysinen työ (nilkkavamma, korjausleikkaus tulossa..), mutta en uskonut lääkäreiltä ja olen tehnyt sitä nyt 2,5 vuotta. Kroppa vahvistui ja nilkka vaivasi entistä harvemmin (yhtään saikkua en sen takia ole ottanut). Toivottavasti löytyy sellaisia hommia, mitä kroppa kestää niin ei tarvitse kärsiä kurjasta migreenistä! Tsemppiä pääsykokeisiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töitä tehdessä kärsin noin 70 migreenikohtausta kuukaudessa ja töitten loppumisen jälkeen niitten määrä väheni yhteen kertaan kuukaudessa, joten migreeniin siedättäminen ei tehoa. Jos liikutan käsiä, niin saan migreenin, joten sellaisia töitä on vältettävä jatkossakin :-) Saa nähdä, että mitä töitä jatkossa tuun tekemään. Hyvä kuitenkin sun kohdalla, että sait kroppaa vahvistettua ja vältettyä työkyvyttömyyden. Kiitos kommentista ja tsempeistä!

      Poista
  2. Kiva, että oot päässyt irti työstä joka ei sulle sovi :) ja ei se työttömyys pahaa ole, tekee niitä töitä mitä kroppa sallii! Tsemppiä myöhempään työnhakuun :) Plus ihana asu ja kuvat tässä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, oon ihan samaa mieltä! Siinä menettää kokonaan elämänilonsa, jos on työssä, johon ei yksinkertaisesti sovellu. Kiitos paljon, ihana kuulla muittenkin ajattelevan noin :-)

      Poista
  3. On terveempää vaihta duunia parempaan, jos työpaikka on myrkyllinen! itse en kuitenkaan työttömänä haluaisi olla, tuskin pää kestäisi ja en halua olla tukien varassa D: ¨
    Oot tosi kauniina taas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, mun mielestä kenenkää ei tulisi pilata elämäänsä huonolla työllä. Kaikki ei vaan sovellu samanlaisiin työtehtäviin: mä en sovellu fyysiseen työhön ja joku muu saattaa olla maailmankaikkeuden surkein asiakaspalvelutyössä. Mun tarkotus on hakea kesäkuussa töitä, kunhan vaan tiiän, että miten käy opiskeluitten tänä vuonna. Kiitos :-)

      Poista
  4. No huh, onneks oot päässyt irti työstä mikä ei selvästikkään sopinut sulle! Mulla taas työttömyys on yksi karmee susi tällä hetkellä, kun haluais tehdä töitä mut ne vaan on niin kiven alla. Jos nyt edes kesäksi sais pariks kuukaudeks, niin sekin tuntuis jo lottovoitolta!

    Näytät muuten aivan ihanalta näissä kuvissa, ihana asu :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi, sillä koko elämä meni sängyssä makoilemiseen kipeenä ja yksityislääkärien tapaamisiin. Tiiän, mistä puhut, sillä osa-aikaisia työpaikkoja kyllä löytyy vaikka miten paljon, mut kokoaikatöitä aika harvakseltaan. Ainakin täällä 95% (ilman koulutusta vaadittavista) kokoaikatöistä on siivoustöitä ja loppu 5% jotain muuta, joten vaihtoehtoja ei-kouluttamattomana ei paljoa oo :-D Kiitos paljon!

      Poista

Kommentoittehan asiallisesti, kiitos! :-)