lauantai 30. heinäkuuta 2016

MILTÄ MUN VAATEKAAPISSA NÄYTTÄÄ

Vaatekaappia siivotessani sain päähänpiston tehdä postauksen siitä, että miltä siellä oikein näyttää. Kaikki siellä olevat vaatteet on käytössä, sillä jos en käytä jotain vaatetta hetkeen, niin laitan sen eteenpäin. Haluun mun vaatekaapin olevan käytännöllinen ja siksi siellä on ainoastaan näin vähän vaatetta. Tuntuu, että kaikilla muilla olisi kaikki vaatekaapit täynnä vaatteita, mutta mulla ne mahtuu kaikki alahyllylle. Hyvä, jos poikaystävälläkin on enemmän vaatteita kuin mulla.. Mut mennään asiaan!

IMG_2025
IMG_2041
IMG_2047
Tässä on mun kaikki housut, jotka löysin vaatekaapistani: neljät siniset farkut, kahdet mustat ja yhdet valkoiset. Vaikken ookaan mikään farkkutyttö (ja oikeestaan oon sitä mieltä, ettei ne imartele mun vartaloa ollenkaan), niin ne on silti hyödylliset täällä kylmässä Suomessa. En edes muista, milloin viimeksi oisin pukenut farkut jalkaan, sillä viihdyn paremmin sääret paljaana! Edellinen kerta taisi olla muutamia kuukausia sitten, mut eiköhän syksyn tullen näitäkin tuu pakosta vedettyä päälle. Mun kaikki kuvissa olevat farkut on joko Bikbokista tai Bershkasta, mutta oon pienentänyt kaikki vielä itelleni istuvimmiksi. Koska en oo mikään housujen suurkuluttaja, niin oon tähän pieneen kokoelmaani hyvin tyytyväinen ja voin sanoa, etten tarvitse enempää.

IMG_2064
IMG_2061
IMG_2063
Nyt teillä varmasti heräs ajatus, että mihin mä sitten pukeudun, niin hameisiin. Tässä on mun kaikki hameet ja haluaisin niitä superpaljon lisää! Mulla on 14 hametta, mutta ainoastaan yksi värikäs hame. Mä rakastan värejä, mut harvoin löydän kunnon väripilkkuja vaatekaappiini, vaikka ulkomaillakin yritän aina tehdä löytöjä. Joten mulla on kokoajan haku päällä, että saisin hamekokoelmastani täydellisen, värikkäämmän ja käytännöllisemmän. Mun lemppareita on ehdottomasti kynä- ja nappihameet, sillä kumpikaan ei oo liian tyköistyviä. Tykkään enemmän löysemmistä hameista, jolloin ei tuu sellaista yleisilmettä, että olisin matkalla baariin aamuysiltä :-D Haluun, että hameet käy hyvin arkeen ja juhlaan, eikä mulla taida olla kuin kaksi kireämpää versiota näistä. 

IMG_2066
IMG_2069
IMG_2087
Toppeja mun on helppo ostaa, sillä niitä harvemmin täytyy pienentää kaupasta ostettaessa, joten näitä mulla on vaatekaapissa ehdottomasti eniten. Viimisen kuvan topit on mun lemppareita, sillä naruolkaintopit on mun mielestä kauniita, naisellisia ja sopii ihanasti sirolle vartalolle. Lisäksi crop topit on suuressa käytössä hameitten kanssa. Muuten oon ihan tyytyväinen mun toppeihin, mut väriä kaipaisin (näihinkin) lisää! Zarasta ja Topshopista löytyy kivoja toppeja, jotka on helppo yhdistää melkeinpä mihin tahansa. Pitkähihaisia paitoja mulla taitaa olla ainoastaan viis ja ne onkin olleet ostoslistalla vaikka kuinka pitkään, kun en oo löytänyt mieleisiä. 

IMG_2117
IMG_2122
Ja mitä tulee neuleisiin, niin mä tarviin niitä lisää. Mun kaikki neuleet on about viis vuotta vanhoja ja väreinä ainoastaan valkoinen sekä harmaa... Ei paljoa oo valinnanvaraa, että minkäköhän pukisi päällensä! Kaipaisin kovasti paksuja neuleita, jotka on jo sellaisinaan näyttäviä ja lämmittäis tällaista vilukissaa talvisin. Erityisesti keltainen, vaaleanpunainen, vaaleanlila olis kivoja värejä.

IMG_2105
IMG_2101
IMG_2103
Viimeisenä vuorossa olis mun mekot ja niitten näkeminen nykyään naurattaa. Ostin yhdellä reissulla muutaman punaisen mekon, kun en muistanut, että mulla oli niitä kotona niin paljon. Kun kasasin ne kaikki henkareille, niin meinasin pudottaa silmät päästäni: 10 punaisen sävyistä mekkoa?! Nyt yritän vältellä sitä väriä parhaani mukaan, jotten vahingossakaan enää ostaisi mitään siinä sävyssä. Mekot on niin ihanan helppoja vetäistä päälle kiireessä ja silti näyttää hyvältä. Kauhulla odotan sitä päivää, kun mun pitää viedä nää kellariin oottamaan seuraavaa kesää. Oon niin mekko- ja hametyttö, että kerran jopa mun työnantajani poika kysyi, että enkö omista ollenkaan housuja... Mun mielestä se kertoi kaiken oleellisen mun pukeutumisesta.

Tiivistetysti voi sanoa, että mun asut koostuu aina joko mekosta tai hameesta naisellisen topin kanssa. 

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

PUOLESSA VÄLISSÄ VIIKKOA

IMG_1830
IMG_1990
IMG_1818
IMG_1498
Mun niskat on olleet jo pari viikkoa niin jumissa, että sen ajan oon viettänyt migreenin parissa. Joinain päivinä kipu on ollut pahempi ja joinain vähän parempi. Poikaystävä on hieronut mua joka ilta, sillä ne jumit ei oo meinanneet millään aueta. Tänään kuitenkin nielin piheyteni ja marssin kolmen vuoden tauon jälkeen hierojalle vajaaksi tunniksi. Luulin, että sen jälkeen mulla olisi vapaampi fiilis ja kivut olisi tiessään, mutta rehellisesti sanottuna en huomaa minkäänlaista muutosta, vaikka miespuolisella hierojalla olikin kovat otteet käytössään. Pitää vielä tarkkailla pari päivää, että jos huomaisin jonkinlaista parannusta asiaan! Kotiintullessa mua ootti parvekkeelle pystytetty illallinen ja oli ihanaa työpäivän jälkeen istua syömään ulos. Nyt oon ihan väsynyt ja selailen omistusasuntoja netistä. Se on mun mielestä niin hauskaa, sillä rakastan kurkistaa ihmisten asuntoihin ja nähdä, että millainen sisustusmaku muilla on. Lisäksi ne kaikista kalleimmat asunnot on niin hienoja, että mun sisäinen haaveilijatyttö herää aina eloon ne nähdessään. Niitten miljoonakämppien selaaminen on vaan niin koukuttavaa, sillä useissa on tosi mielenkiintoset ratkaisut sisä- ja ulkopuolella taloa. Ehkä vielä jonain päivänä mäkin voin kutsua kaverit kylään valkoiseen, supermoderniin kivitaloon ja pitää illalliskutsuja siellä... 

Nyt mä suuntaan kuitenkin pikkuhiljaa nukkumaan, sillä vielä pitäis saada energiat riittämään loppuviikoksi. Hyvää yötä!

tiistai 26. heinäkuuta 2016

SISKOAIKAA

IMG_1929
IMG_1975
IMG_1933
IMG_1949
Viikonloppuna tehtiin pikkusiskon kanssa diili: hän suostuu yhteiskuviin, jos me mennään tällä viikolla Jukuparkkiin. Joten älkää huoliko, en mä Mirvaa vapaaehtoisesti saanut kameran toiselle puolelle, vaan kaiken takana oli pientä lahjontaa. Näitä kuvia kattoessa huomaa kyllä meiän ikäeron, mutten ikinä uskoisi, että sitä on 11 vuoden verran! Pikkusisko kirii mua pituuden kanssa ja taidan jäädä meiän perheen pienimmäksi, sillä ollaan nyt jo todella lähellä toistemme pituutta. Tänään mä suuntaan lunastamaan lupaukseni ja lähden viettämään päivää vesipuistossa. En oo aiemmin koskaan käynyt vesipuistossa, mutta toivottavasti helteet riittää iltapäivälle saakka, jotten palele siellä. Voin nimittäin kertoa, ettei tää toinen vesipeto tunne koskaan kylmyyttä, vaan voisi uida halutessaan vaikka päivän yhtä menoa... 

maanantai 25. heinäkuuta 2016

YKSINOLEMISESTA JA SOSIAALISESTA ELÄMÄSTÄ

IMG_1677
IMG_1666
IMG_1663
IMG_1696
IMG_1672
IMG_1787
IMG_1746
IMG_1739
Yläasteella mä olin jatkuvasti menossa, näkemässä kavereita ja elämässä huolettomimpia hetkiä elämässäni. Olin aina matkalla johonkin ja jälkeenpäin tuntuu, etten koskaan silloin pysähtynyt. Yökyläilin yökyläilyn perään, menin kaverilta kaverille ja poikaystävältä taas ystävien luokse. Rakastin omaa sosiaalisuuttani (ja sitä, että äiti piti mun skootterin bensatankin aina täytenä!) ja nautin siitä, kun sain olla muiden seurassa. Yksinoleminen tuntui ajantuhlaukselta ja siksi en lähestulkoon koskaan viettänyt aikaa omassa seurassani. Tuntui, että tarvitsin ihmisiä ympärilleni ja mitä enemmän niitä oli, sen parempi. En tarvinnut omaa tilaa. Muutaman vuoden sisällä tilanne kuitenkin muuttui ja huomasin jotain, mitä en ollut ennen huomannut: mä aloin tarvitsemaan lisää omaa tilaa. Aloin kokemaan ihan päinvastaisia fiiliksiä kuin aiemmin, sillä tunsin ahdistuvani, jos en saanut päivittäin pientä omaa hetkeäni. Olin itteni kanssa yhä useemmin yksin, kunnes jossain vaiheessa huomasin tarvitsevani ihan extrapaljon omaa aikaa. Näin kavereita harvemmin ja niitten näkemisten jälkeen mun keho huusi, että nyt täytyy päästä hetkeksi olemaan oman itteni kanssa. En halua, että ymmärrätte väärin mun ajatuksia, sillä asiaa on vaikeaa selittää. Rakastin nähdä lähimpiä kavereita, jutella kaikesta parin tunnin ajan, mutta jossain vaiheessa tuli aina se raja, jonka jälkeen halusin omaan rauhaan. Keväällä vietin pitkään aikaa ihan vaan kotona, sillä joku mun kehossa sanoi, että se olisi parasta siihen elämäntilanteeseen. Nautin siitä, kun sain olla itteni seurassa, kuunnella mieltäni ja pelkästään olla hetkessä. Tarvitsin sitä. 

Tän kesän aikana musta on taas kuoriutunut paljon menevämpi, sosiaalisempi ja aktiivisempi. Oon tehnyt uusia asioita, lähtenyt useemmin kotoota ja pitänyt yhteyttä lähimpiin ystäviin superpaljon. Olo on ollut niin elinvoimainen, että oon pystynyt aidosti elämään hetkessä ja nauttimaan siitä. Vieläkin rakastan omaa aikaa ja haluun varata joka päivälle muutaman tunnin,  jolloin voin vaan olla ajatusteni kanssa. En buukkaa kalenteriani niin täyteen, että vapaapäivät jää pitämättä, sillä tiedän voivani huonosti sillä tavalla. Vaikka joka päivälle olisi jotain kivaa tekemistä, niin se ei lohduta siinä vaiheessa, kun mieli on ylikuormittunut tekemisen paljoudesta. Liika meneminen ahdistaa, mutta nyt oon saanut tän kesän aikana hyvään balanssiin sosiaalisen elämän ja oman ajan. Päivä päivältä oivallan paremmin, että millainen ihminen mä oon, millaisesta seurasta pidän, mitkä asiat saa mut väsyneeksi ja milloin on aika peruuttaa kaikki menot saadakseen levättyä. Ja tiiättekö mitä?

Just nyt on hyvä olla. 

lauantai 23. heinäkuuta 2016

PÄIVÄREISSU YYTERIIN

IMG_1516
En voi uskoa, etten oo päässyt Yyteriin aiemmin kuin nyt. Kuulostaa ihan naurettavalta, mut oon haaveillut sinne pääsemisestä varmaan seittemän vuotta, vaikka sinne on ainoastaan parin tunnin ajomatka meiltä. Tänään kuitenkin päätin, että nyt me mennään, sillä tätä menoa ei päästä sinne koskaan. Syötiin nopeesti aamupalaa, kerättiin kamppeet mukaan ja siivottiin kotia lähtövalmiiksi. Pakattiin mun pieni auto täyteen, hyppäsin pelkääjän paikalle ja startattiin ajomatka. 

IMG_1522
Ei reissua ilman matkaevästä, eikös! Pysähdyttiin matkalla Puuvillassa ostoksille, mutta vartin kiertelyn jälkeen todettiin, ettei sieltä löydy mitään. Käytiin ostamassa kilo irtokarkkeja ja syömässä viereisessä pizzeriassa. Vatsat kylläisinä jatkettiin matkaa Yyteriin, vaikka taivas oli pilviä täynnä.

IMG_1610
Jotenkin koomista, että tultiin Yyteriin ihastelemaan hiekkarantoja, mutta päädyttiin kylpylään. Oli niin kylmä, etten mä olis tarkentunut uimaan ulos... Kylpylässä viihdyin tässä yhdessä poreammeessa pari tuntia ja ravasin monta kertaa saunassa. Voi vitsit, miten rentoutunut olo mulla oli, kun nousin ylös ja puin vaatteet päälle.

IMG_1560
IMG_1573
Olin kuitenkin yllättynyt, miten paljon ihmisiä oli liikkeellä, vaikkei aurinko paistanut ollenkaan! Kylpylässä oltiin tosin ainoat asiakkaat, muttei se haitannut meitä ollenkaan. Jossain vaiheessa Joonas meni treenaamaan salille ja mä tulin tyhjään saliin seuraksi lukemaan Cosmopolitania ja syömään karkkia. Kyllä vähän nolotti, kun yhtäkkiä sinne tuli kasapäin ihmisiä ja mä istun vatsalihaslaitteen päällä syömässä lehden kanssa, haha... Vaihdoin kyllä aika nopeesti viereiseen odotustilaan siksi aikaa, kunnes toinen on valmis.

IMG_1577
IMG_1531
Meiän oli tarkoitus ottaa asukuvat rannalla, mutta niistä ei onnistunut yksikään. Pitää suunnata huomenna uudestaan kuvattavaksi, jos osuisi parempi onni. Kaikenkaikkiaan oli ihana tehdä päiväreissu jonnekin, sillä tää oli mun ensimmäinen lauantaivapaa varmaan puoleen vuoteen. Sai heittää lomamoodin päälle, keskittyä vaan höpöttelyyn ja rentoutumiseen. 

Nyt on yksi kesän "to do"- listan jutuista toteutettu! Seuraavaksi olis varmaan vuorossa Helsingin reissu ;-)

perjantai 22. heinäkuuta 2016

PUHELINKATSAUS HEINÄKUULTA

PicMonkey Collage
Whiii, nyt on taas joku kiva juttu, mikä auttaa jaksamaan arjen läpi! // Käytiin ekaa kertaa Pub Niskassa ja pakko sanoa, etten mä kyllä ymmärtänyt, mikä noissa on sen kaiken hehkutuksen arvoista. Mieluusti käyn meiän omassa lähipizzeriassa jatkossakin :-D // Suunnittelemassa reissua näitten annosten ympärillä. Ensin ei saatu varattua hotellia ja sen jälkeen lentojen varaamisessakin tuli ongelmia. Onneksi on nyt kaikki tärkeimmät hoidettu, enää Estan hakeminen puuttuu ja me ollaan valmiita lähtöön. // Käytiin perheen kanssa kattomassa Vaahteramäen Eemeliä kesäteatterissa, kuten pienenä oli aina tapana käydä. 

PicMonkey Collage
Tuun tästä kuvasta niin hyvälle mielelle, sillä siinä on tiivistetysti kaikki, mitä mä elämältäni toivon. Haha, vitsi vitsinä! // Menossa syömään, kun oli niin hirvittävän kova nälkä. // Serkun häissä muutama viikko sitten oli niin ihana koristelu ja tunnelma. // Mun synttäri-illallisella Mamissa, josta olikin muutama postaus sitten juttua.

PicMonkey Collage
Tällaisen synttärikakun sain eteeni, kun oli aika täyttää pyöreitä. En voi vieläkään uskoa, että Joonas teki ton kokonaan ite, sillä en oo koskaan mieltänyt sitä hyväksi leipuriksi. Näköjään se on! // Puhalsin yhtenä päivänä varmaan kolmekymmentä ilmapalloa huvin vuoksi, mutta kaikki muut hajosi näitä lukuunottamatta. // Legendaarista kyykkää, jota oon pelannut pienestä pitäen. Vähän kuin mölkkyä, mut isommilla keiloilla. // Veneilemässä perheen ja Joonaksen kanssa meiän mökkiviikonloppuna.

PicMonkey Collage
Pieni päivänsäde! // Tää iso terassi on mun lempparikohta mökillä. Tossa rakennuksessa on sauna ja makuuhuone yhdistettynä. // En voi olla keräämättä marjoja, kun meen kotikotiin kesällä. Meillä on piha täynnä vadelmia, viinimarjoja, mansikoita, karviaisia ja vaikka mitä muuta. Yleensä lahjon pikkusiskon auttamaan mua, mut tällä kertaa mulla oli sopivasti poikaystävä mukana ;-) // Mun jalat on aina olleet sellaiset, ettei niihin tartu aurinko millään. Sääret hehkuu vitivalkoisena ympäri vuoden, enkä tiedä miksi.

torstai 21. heinäkuuta 2016

MANSIKKARIIPPUVUUS

IMG_0341
IMG_0349
IMG_0338
IMG_0351
IMG_0339
Niin kauan kuin mä muistan, niin oon ollut hulluna mansikoihin. Oon aina sanonut, ettei mulle tarvii tuoda kukkia ilahduttaakseen, vaan tuoreita mansikoita. Ei oo vaivaa tai sydänsurua, johon ne ei auttaisi. Oon kasvanut mansikkapellon vieressä, nyppinyt niistä rikkaruohoja ja syönyt niitä enemmän kuin saisi syödä. Tällä tarkoitan sitä, että oon (tietenkin) sairastanut addiktioni takia mansikkakuumeen, jota en kyllä haluais kokea uudestaan. Se on ikäänkuin ruokamyrkytys, mutta voimakkaampi. Se tulee silloin, jos syö enemmän mansikoita kuin ihmiskeho pystyy kestämään. Silloin vannoin, etten enää koskisi mansikoihin. Mutta seuraavana päivänä olin taas pää puskassa, ettimässä muutamaa litraa leffaherkkuja. Oon ihan totaalisen koukussa niihin, sillä ne on niin hyviä. Koko perhe tietää mun mansikkahulluudestani ja arvaatteko, että mitä sain heiltä synttärilahjaksi? Ihan jättikokoisen astian, joka oli täynnä mansikoita. Söin ne yhdessä illassa, ajoin kotiin ja pyysin lisää.

Ehkä tää tiivisti mun rakkaussuhteen niihin. 

tiistai 19. heinäkuuta 2016

POSITIIVISUUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN

IMG_1072
IMG_0581
IMG_1235
IMG_1331
IMG_1310
IMG_1316
♥ Syksyn tuleminen jännittää mua kovasti, sillä suunnitelmat sen osalta on ihan auki! Koko ajan on sen vuoksi jännittynyt fiilis, kun en tiedä yhtään, että mikä mua silloin oottaa. 

♥ Ei olla vietetty poikaystävän kanssa kunnolla aikaa hetkeen, joten pyhitetään tää viikonloppu meille kahdelle. Perjantaina varataan saunavuoro, lauantaina lähdetään pienelle kesäretkelle muutaman tunnin päähän (jos vettä ei tuu kaatamalla..) ja sunnuntaina käydään mökillä. 

♥ Käytiin yhtenä päivänä keräämässä koti täyteen luonnonkukkia ja niitä oli sen jälkeen kirjaimellisesti joka puolella: eteisessä, keittiössä, makuuhuoneessa ja olkkarissa. Harmi vaan, ettei ne säily päivää kauempaa nätteinä.

♥ Treffaan perjantaina mun lemppariystävääni töitten jälkeen. Siinä on kuulkaa sellainen ystävä, joka on seissyt mun rinnalla jokaikisena päivänä, vaikka olis ollut kuinka myrskyisä päivä tahansa. En voi ees sanoin kuvailla, miten tärkeää ja inspiroivaa seuraa tää tyttö on! Oot rakas. 

♥ Enää 41 päivää Los Angelesiin. Mun säästöpurkissa on vasta muutama satanen, joten säästämistä kyllä riittää. Sillä ei kovin pitkälle pötkitä, kun ruokiinkin uppoaa jo aika paljon rahaa.

♥ Löysin kolme hyvää kirjaa, jotka ostin matkalukemiseksi. Säästän niitä pitkille ajomatkoille tai tylsyyden varalle, enkä siksi halua lukea niitä vielä. Tykkään tosi paljon lukea (varsinkin, jos kirja on mukaansatempaava, eikä sisällä väkivaltaa), mutta harvoin tartun kirjaan koneen sijasta. Pitäisi tehdä sitä ehdottomasti useemmin. 

♥ Positiivinen ja negatiivinen juttu: mun keho ei taida kestää tavallista maitoa ja siksi oon ollut jo pitkään tavallista turvonneempi. Kun hoksasin sen edellispäivänä, niin kaikki vatsakivut hävisi. Ikävä juttu se on siinä mielessä, että mun kaikki lempparijutut sisältää maitoa ja laktoositon maito on ihan kamalan makuista :-D En taida tottua siihen koskaan... 

♥ Kävin tänään ihan sattumalta yhdessä upouudessa talossa töiden takia ja se oli tismalleen sellainen, mitä mä oon unelmataloltani uskaltanut haaveilla: valkoinen kivitalo, överillä parvekekerroksella, avarilla huoneilla ja vastavalmistunut. Se loi muhun uskoa, että vielä jonain päivänä mullakin on sellainen koti (ja puolen miljoonan asuntolaina, haha).